Viimeinen matka Suomeen

Käynti Suomen Siirtolaisuusmuseossa Peräseinäjoella on herättänyt monessa ulkosuomalaisessa ajatuksen viimeisestä leposijasta kotiseuduilla. Määrä on toistaiseksi ollut vain promillen verran kaikista hautauksista. Ulkomailla asuvalla Suomen kansalaisella on vuonna 2003 säädetyn hautaustoimilain mukaan oikeus tulla haudatuksi lähtökuntansa hautausmaalle.

Ulkosuomalaisten muistolehdon muistomerkki. Muistomerkin jalusta on tehty Karjalan punaisesta graniittista ja jalustalle on asetettu maapallo. Maapallon pintaan on kaiverrettu mantereiden ääriviivat. Muistomerkin on ideoinut ja lahjoittanut professori Olavi Koivukangas

Artikkeli on julkaistu Suomen Silta -lehdessä 1/2020. Teksti: Riitta Ekholm

Maailmalla asuu arviolta noin 300 000 Suomen kansalaista ja lähes kaksi miljoonaa henkilöä, joilla on suomalaiset juuret. Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan jo senkään vuoksi, että ulkosuomalaisen määritelmä on lavea.

Vaikka moni heistä on asunut ulkomailla jopa koko ikänsä tai ainakin vuosikymmeniä, tunne suomalaisuudesta on Suomen Siirtolaisuusmuseon johtaja Tellervo Lahden mukaan säilynyt osalle vahvana.

Museokäyntien aikana on useille jäänyt kytemään ajatus viimeisestä leposijasta Suomessa. Kuusi vuotta sitten huutoon vastattiin perustamalla Peräseinäjoen hautausmaalle muistolehto, joka on tarkoitettu yksinomaan ulkosuomalaisille. Hankkeen takana olivat Suomen Siirtolaisuusmuseo ja Peräseinäjoen kappeliseurakunta.

Ensimmäinen vainaja siunattiin haudanlepoon elokuussa 2019. Hän oli muuttanut jo pikkulapsena perheensä kanssa ensin Kanadaan ja sieltä Kaliforniaan Yhdysvaltoihin.

– Sekä Peräseinäjoen kappeliseurakunnan että Siirtolaisuusmuseon kotisivuille on valmisteilla englannin- ja suomenkielinen kaavake, jonka täyttämällä voi ilmoittaa tahtonsa tulla haudatuksi uurnalehtoon, kertoo Lahti.

Ulkosuomalaishautauksia promillen verran

Suomessa haudattujen ulkosuomalaisten määrää ei kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihkon mukaan ole keskitetysti tilastoitu, vaan tieto on kullakin seurakunnalla itsellään.

Helsingissä on vuonna 2019 haudattu yhteensä yksitoista ulkosuomalaista ja sitä edeltävänä vuotena kymmenen, kertoo hautapalveluiden palveluesimies Anneli Saari Helsingin seurakuntayhtymästä.

Honkanummella ulkosuomalaishautaus ei toimistonhoitaja Anne Liuskin mukaan ole kovin yleistä. Keskimäärin vuodessa on ehkä yksi uurnanlasku. 

Vainajien kokonaismäärä oli pääkaupungissa viime vuonna 4 927 ja sitä edeltävänä vuonna 4 981. Ulkosuomalaishautausten osuus tästä on noin kaksi promillea. Helsinkiin haudataan noin kymmenen prosenttia väestöstä.

Suomessa haudataan vuosittain noin 60 000 ihmistä. Ulkosuomalaisia näistä on Mauri Vihkon mukaan ehkä noin sata.

Hautapaikka kotiseudulla

Ulkomailla asuvalla Suomen kansalaisella on vuonna 2003 säädetyn hautaustoimilain mukaan oikeus tulla haudatuksi lähtökuntansa hautausmaalle.

Useimmiten ulkosuomalainen haudataan Helsingissä sukuhautaan, muistolehtoon, mutta hän voi valita myös uuden uurnahautapaikan tai tuhkan sirottelun sille varatuille alueille. 

Jos henkilöllä ei ole Suomen kansalaisuutta, häneltä puuttuu lain mukaan hautapaikkaoikeus. Sen sijaan vainaja on Liuskin mukaan oikeutettu olemassa olevaan sukuhautaan, mikäli hän on suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ensiksi haudattuun tai muu suku suostuu hautaukseen.

– Muistolehtopaikka ei ole itsestään selvyys, vaan sitä pitää anoa esittämällä selkeät perustelut, sanoo Liuski.

Ulkoministeriön avustuksella on vastuuvirkamies Jonna Bokrrugjin mukaan viime vuonna hoidettu 593 kuolemantapausta. Nämä ovat suurimmaksi osaksi turisteja ja etelässä talvehtivia eläkeläisiä.

Mikäli vainaja siirtyy Suomeen uurnassa, mukana on oltava tuhkaus- ja kuolintodistus sekä hautauslupa ulkomailta. Saari Helsingin seurakuntayhtymästä kehottaa tarkistamaan lentoyhtiön tullikäytännöt lähtömaasta.

Uurna voidaan kuljettaa tänne lentorahtina, postitse tai läheisen saattamana, ilmenee ulkoministeriön tiedoista. Ainoastaan lähtöpäässä noutajaksi merkitty henkilö voi hakea uurnan tullista. Myös hautaustoimistot voivat Bokrrugjin mukaan auttaa kuljetusjärjestelyissä.

Tietoisku:

  • Peräseinäjoen hautausmaalla on ulkosuomalaisille tarkoitettu muistolehto
  • Suomessa hautaamista ohjaa vuonna 2003 säädetty hautaustoimilaki
  • Helsingin seurakuntayhtymä noudattaa hautaustoimen ohjesääntöä (PDF).
  • Jokaisella paikkakunnalla on oma ohjesääntö.
  • Ulkosuomalaisella, jolla on Suomen kansalaisuus, on oikeus hautapaikkaan lähtökuntansa hautausmaan muistolehdossa.
  • Helsingissä ulkosuomalainen voi tulla haudatuksi sukuhautaan sekä arkussa että tuhkattuna uurnassa. Hän voi varata myös uuden uurnahautapaikan, mutta uudet arkkupaikat on varattu helsinkiläisille.
  • Hautaustoimessa kustannukset voivat lain mukaan olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruiset. Uurnan kuljetuksen maksavat omaiset. Laatasta ja sen kaiverruksesta vastaavat Peräseinäjoella niin ikään omaiset.