kuva16764

Muutto Suomeen

Jos tarvitset neuvoa tai opastusta, ota rohkeasti yhteyttä Suomi-Seuran neuvontapalveluun.

Tämän sivun tiedot on päivitetty helmikuussa 2020. Suomi-Seura ei vastaa sivuilla mahdollisesti olevista virheistä ja niistä lukijoille aiheutuvista vahingoista.

Kuva: Päivi Arvonen

Eläkkeet ja verotus

Kansaneläke 

Kansaneläkettä [ https://www.kela.fi/kansanelake ] voi saada henkilö, joka on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta 16–65 -ikävuoden välillä. Täyden kansaneläkkeen saamiseksi vaaditaan 40 Suomessa asuttua vuotta. 

Kansaneläkkeen määrään vaikuttavat Suomen työeläke ja useimmat muista maista maksettavat eläkkeet. Jos muut eläketulot ja etuudet ovat yhteensä noin 1220–1360 euroa kuukaudessa, ei kansaneläkettä välttämättä makseta ollenkaan. EU- ja Eta-maiden lakisääteiset, omaan asumis- tai vakuutusaikaan perustuvat eläkkeet eivät pienennä kansaneläkkeen määrää. Kansaneläkettä haetaan Kansaneläkelaitokselta (Kela). EU/Eta-maiden lisäksi Suomen valtio on sopinut eläkkeiden maksamisesta maasta toiseen sosiaaliturvasopimuksilla mm. Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa. Näiden maiden eläkelaitoksilta voi myös tiedustella valmiita hakulomakkeita. 

Takuueläke 

Takuueläkettä [ www.kela.fi/takuuelake ] maksetaan Suomessa asuville eläkkeensaajille, joiden muut eläketulot jäävät alle takuueläkkeen määrän eli alle 834,52 euron (vuonna 2020). Takuueläkkeen määrään vaikuttavat kaikki muut eläketulot sekä Suomesta että ulkomailta, mutta takuueläkettä eivät pienennä ansiotulot, pääomatulot tai omaisuus. Takuueläkkeen saamiseen vaaditaan kolme Suomessa asuttua vuotta 16 ikävuoden jälkeen. Takuueläkettä haetaan Kelan toimistosta. 

Kysy lisää ulkomailla olon vaikutuksesta kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen Kelan kansainvälisten tilanteiden palvelunumerosta puh +358 (0)20 634 0200 klo 10–15 (Suomen aikaa), sähköposti: inter.helsinki(at)kela.fi. Huomioithan, että sähköpostiviestin tietoturvaa ei ole varmistettu, joten tietoturvasyistä arkaluonteisia tietoja, esim. henkilötunnusta, ei pidä lähettää sähköpostitse. 

Työeläke 

Työeläke [ www.tyoelake.fi ], joka on ansaittu Suomessa, maksetaan kaikkiin maihin. Työeläkkeiden keskusrekisterinä toimii Eläketurvakeskus (ETK) [ https://www.etk.fi/ ], josta voi tiedustella työeläkeotetta [https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/ ]jossa on tiedot kaikista tähän mennessä Suomessa työeläkettä kartuttaneista ansioista. Ulkomailla asuvalle työeläkeote voidaan toimittaa puhelinpyynnön perusteella, jos ulkomaan osoite löytyy Suomen väestörekisteristä. Muussa tapauksessa voit tilata työeläkeotteen kirjallisesti osoitteesta: Eläketurvakeskus, 00065 Eläketurvakeskus, Finland. Ilmoita kirjeessä henkilötietosi, Suomen henkilötunnus sekä osoitteesi ja allekirjoita pyyntösi.
Eläketurvakeskus (ETK) toimii yhdyslaitoksena [ https://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/elakkeet-ulkomailta/elakkeen-hakeminen-ulkomailta/ ], kun Suomessa asuva hakee eläkettä EU/ETA-maasta, Sveitsistä tai sosiaaliturvasopimusmaasta. Tarkemmat ohjeet ulkomaan eläkkeen hakemiseen sekä lisätietoa eri maiden eläkeasioista löytyy Työeläke.fi -palvelusta [https://www.tyoelake.fi/miten-haen-elaketta/elake-ulkomailta/#title ].

Eläkeikäiset ulkosuomalaiset asuvat pääasiassa maissa, joiden kanssa Suomen valtiolla on sosiaaliturvasopimus. Sosiaaliturvasopimukset [ https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/folder.faces?folder_id=200319  ] varmistavat eläkkeiden maksun maasta toiseen myös paluumuuttotilanteessa. 

Kaikki eläkkeitten maksattamiseen liittyvät järjestelyt on hyvä hoitaa kuntoon jo ennen Suomeen muuttoa. Asuinmaan eläkelaitoksen ja mahdollisien muiden eläkekassojen kanssa voi sopia eläkkeen maksamisesta suoraan omalle tilille Suomessa. Jos asuinmaan eläkkeitä ei voi maksaa suoraan Suomeen, voi eläkkeen pyytää maksamaan omalle tilille asuinmaassa ja sopia pankin kanssa tilisiirroista omalle tilille Suomeen. Tilisiirron ja tiliotteen lähettämisen voi pyytää joko kerran kuukaudessa tai harvemmin riippuen omasta tilanteesta. Eläkkeen Suomeen maksattamisesta aiheutuneet kulut, kuten tilisiirroista veloitettavat kulut, ovat Suomen verotuksessa vähennyskelpoisia tulonhankkimiskuluja. 

Entisen asuinmaan viranomaiset pyytävät yleensä määräajoin elossaolotodistuksen [ https://dvv.fi/elossaolotodistus ] henkilöiltä, joille he maksavat eläkkeitä.  Suomen ja Pohjoismaitten välillä tiedot vaihdetaan nykyisin viranomaisten toimesta. Muualta paluumuuttaneet saavat yleensä valmiin, täytettävän lomakkeen.  

Eläkkeiden maksatus Euroopan Unionin maista Suomeen 

Ilmoita eläkekassalle eli eläkkeen maksajalle oma suomalainen pankkitilin numero IBAN-muodossa (International Bank Account Number) ja pankin SWIFT-koodi eli BIC-tunnus (Bank Identifier Code). SEPA (Single Euro Payments Area) on yhtenäinen euromaksualue, jonka sisällä tehtävät euromääräiset maksut eivät eroa kotimaisista maksuista. SEPA-alueeseen kuuluu 36 maata: EU-maat, ETA-maat sekä Andorra, San Marino, Sveitsi, Vatikaani. 

Eläkkeiden maksatus Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta 

Yhdysvalloissa ja Kanadassa eläkkeitä maksetaan vielä shekkeinä. Shekkejä ei kannata vastaanottaa Suomeen, koska suomalaiset pankit eivät enää lunasta niitä. Sosiaaliturvalainsäädäntöön perustuvat eläkkeet, kuten Canada Pension Plan ja Old Age Security -eläkkeet, ja Yhdysvalloista Social Security Benefits kannattaa ohjata maksettavaksi suoraan suomalaiselle pankkitilille `direct deposit´ -järjestelmää hyväksi käyttäen. 

Yhdysvalloista ja Kanadasta ei ole mahdollista maksattaa sosiaaliturvalainsäädäntöön perustumattomia eläkkeitä (esim. työpaikkakassa- ja vakuutuseläkkeet) suoraan suomalaiselle pankkitilille. Ne kannattaa ohjata ensin omalle paikalliselle pankkitilille ja sopia pankin kanssa tilisiirroista pankkitilille Suomessa.

Eläke Yhdysvalloista  

Social Security -eläkkeen saa maksatettua suoraan suomalaiselle pankkitilille lomakkeella SSA1199-OP10 [ https://www.ssa.gov/forms/ssa-1199-op10.pdf ], jonka voi pyytää paikallisesta SSA-toimistosta. Koska direct deposit -lomakkeessa on osa, jonka täyttää eläkkeensaajan suomalainen pankki, helpointa asia on hoitaa Suomeen muuton jälkeen Yhdysvaltain lähetystön kautta. Suomea lähin Federal Benefits Unit sijaitsee Yhdysvaltain Oslon lähetystössä [ https://no.usembassy.gov/ ]. Social Security -eläke on mahdollista saada myös sähköisesti ladattuna suoraan maksukortille, Direct Express® Debit MasterCard® -kortti [ https://fiscal.treasury.gov/directexpress/ ], jolloin pankkitiliä ei välttämättä tarvitse olla käytössä. Social Security Administration [ https://www.ssa.gov/foreign/ ] siirtää eläkkeen maksupäivänä suoraan eläkkeensaajan Direct Express -kortin tilille. 

Eläke Kanadasta 

CPP (Canadian Pension Plan) ja OAS (Old Age Security) -eläkkeet voi maksattaa suoraan suomalaiselle pankkitilille täyttämällä lomakkeen Foreign Direct Deposit Enrolment Form [ www.tpsgc-pwgsc.gc.ca/recgen/pdf/etranger-abroad.pdf ]. Asian voi hoitaa Service Canadan kautta [ www.servicecanada.gc.ca ].

Kanadassa kannattaa säilyttää pankkitili, jolle voi maksattaa mahdolliset muut eläketulot `direct deposit´ -menetelmällä (esim. entisen työnantajan eläkekassa tai RRIF). 

Eläke Australiasta 

Australiasta eläkkeen saa maksatetuksi suoraan suomalaiselle pankkitilille. Asian voi hoitaa ottamalla yhteyttä Centrelinkin kansainväliseen osastoon [https://www.humanservices.gov.au/individuals/centrelink ]

Suomeen paluumuuttavan eläkeläisen verotuskunta on se paikkakunta, johon hän on tehnyt muuttoilmoituksen. Paluumuuton jälkeen kannattaa ottaa yhteyttä asuinpaikkakunnan verotoimistoon Suomen veroprosentin laskemiseksi. Näin välttyy siltä, että mahdollisia kertyneitä veroja tai sairaanhoitomaksuja peritään jälkiveroina.  

Suomi on solminut verosopimuksen yli 70 maan kanssa. Yhteinen verosopimus on vain Pohjoismaiden kesken. Eri maista paluumuuttaneitten eläkeläisten verotus Suomessa voi siis vaihdella riippuen siitä, mistä maasta heidän eläketulonsa maksetaan. Eläkkeen verotukseen voi vaikuttaa esimerkiksi se, maksetaanko eläke julkisyhteisön palveluksessa tehdystä työstä (valtio, kunta) vai onko eläke kertynyt yksityisen työnantajan palveluksessa tai perustuuko eläke kenties entisen asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöön. Joissakin verosopimuksissa eläkeläisen kansalaisuudella on myös merkitystä verotusoikeutta määriteltäessä.  

Paluumuuttajaeläkeläisestä tulee yleisesti verovelvollinen sinä vuonna, kun hän asuu Suomessa yli puoli vuotta. Silloin hän on verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistaan. 

Suomeen muuton jälkeen eläkkeestä perittävä vero entisessä asuinmaassa voi muuttua lähdeveroksi. Esimerkiksi Ruotsista Suomeen maksettavista eläkkeistä Ruotsi perii 25 prosentin lähdeveron (särskild inkomstskatt för utomlands bosatta). Joissakin verosopimuksissa on sovittu sopimusmaasta toiseen maksettavien eläkkeiden veroprosentti. Esimerkiksi Kanadasta Suomeen (tai toisin päin) maksettavista eläkkeistä voidaan periä korkeintaan 20 prosenttia veroa. 

Verosopimuksissa tulojen verotusoikeus jaetaan asuinvaltion ja maksajavaltion kesken. Jos tulon verotusoikeus annetaan osittain tai kokonaan maksajavaltiolle, asuinvaltio poistaa kaksinkertaisen verotuksen joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Vapautusmenetelmässä tulo vapautetaan asuinvaltion verotuksesta ja hyvitysmenetelmässä maksajavaltiossa maksettu vero vähennetään asuinvaltiossa samasta tulosta menevästä verosta. Jos verosopimuksessa sovitaan, että tulo vapautetaan asuinvaltion verotuksesta, lähes poikkeuksetta sovitaan myös, että asuinvaltio saa ottaa vapautetun tulon huomioon määrättäessä veroa muusta tulosta. Tällöin ulkomailta saadut eläketulot lasketaan yhteen Suomesta saatujen eläketulojen kanssa. Tätä summaa kutsutaan veroperusteeksi, josta Suomessa määräytyy progressiivinen veroprosentti. Vapautusmenetelmän mukaan Suomessa maksettavasta verosta vähennetään ulkomailta saadusta eläkkeestä johtuva osa Suomen veroa. Vähennys lasketaan riippumatta siitä, onko eläkkeestä maksettu ulkomaille veroja tai minkä verran eläkettä on maksajavaltiossa verotettu. 

Maailmanlaajuisten yhteenlaskettujen tulojen (veroperusteen) pohjalta määräytyy Suomessa myös sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Verohallinto perii sairaanhoitomaksun verotuksen yhteydessä. Sairausvakuutusmaksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos henkilö ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Verottajalle asian voi todistaa Kelan antamalla todistuksella.  

Toisista EU-maista paluumuuttavilta eläkeläisiltä ei voida periä sairausvakuutusmaksua silloin, kun he eivät saa eläketuloja Suomesta tai kun he voivat todistaa, että sairausvakuutusmaksuja on jo peritty toisessa EU-maassa kyseisen tulon johdosta.  

Eläketulon verotus 

Suomessa verohallinto maksuunpanee valtiontuloveron, kunnallisveron, kirkollisveron, Yle-veron ja sairaanhoitomaksun. Eläketulot verotetaan ansiotulona progressioverotuksella. Verotettava tulo määräytyy niin, että kokonaistuloista tehdään ensin verovelvolliselle kuuluvat vähennykset. Eläketulovähennyksestä ja perusvähennyksestä johtuen veroa peritään vasta noin yli 12 000 euron vuosituloista. 

Valtiontulovero määräytyy progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Vuoden 2020 valtion tuloveroasteikko löytyy Verohallinnon sivuilta [https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48846/valtion-tuloveroasteikko-2020/ ].

Kunnallisveroprosentti määräytyy asuinkunnan mukaan ja vaihtelee 17.00 – 23.50 prosenttiin. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,97 % (vuonna 2020).  

Kirkollisveroa maksavat vain Suomen evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsenet. Kirkollisvero määräytyy kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta ja vaihtelee 1–2 prosenttia seurakunnasta riippuen. Keskimäärin kirkollisveroprosentti Suomessa on 1,39 (vuonna 2020).  

Yle-vero 

Vuoden 2013 alusta lähtien Suomessa on entisen televisiolupamaksun sijaan peritty Yle-veroa . Sana Yle on lyhennys Yleisradiosta. Vuonna 2020 Yle-vero on 0–163 euroa tuloista riippuen. Eläkeläiset, joiden eläketulo on noin 20 520 euroa vuodessa, maksavat Yle-veron maksimimäärän 163 euroa.  Pienituloisilta eläkeläisiltä Yle-veroa ei peritä. Yle-veroa ei tule maksettavaksi, jos eläkeläisen nettotulot jäävät noin 14 000 euroon. 

Sairaanhoitomaksu 

Vuonna 2020 sairaanhoitomaksu on eläkeläisillä 1,65 % kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta. 

Pääomatulon veroprosentti vuonna 2020 on 30 prosenttia ja 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 prosenttia. Pääomatuloina verotetaan esim. korot, osingot ja vuokratulo. 

Verovähennykset

Verohallinto laskee osan vähennyksistä automaattisesti ilman, että niitä tarvitsee itse anoa. Tällaisia vähennyksiä ovat eläketulovähennys ja perusvähennys. Eläketulovähennys myönnetään pienituloisille eläkkeensaajille sekä valtion- että kunnallisverotuksessa. Kunnallisverotuksen perusvähennys lasketaan sen jälkeen, kun muut vähennykset on otettu huomioon. Perusvähennyksen perusteeseen otetaan huomioon kaikki kunnallisverotuksessa veronalaiset ansiotulot mukaan lukien ulkomailta saadut tulot. Pääomatulot eivät vaikuta perusvähennyksen määrään.

Valtionverotuksessa invalidivähennys myönnetään vähintään 30 prosentin invaliditeetilla. Vähennys on invalidiprosentin suuruinen osa 115 eurosta. Kunnallisverotuksessa invalidivähennyksen saa muusta kuin eläketulosta ja se on suuruudeltaan invalidiprosentin mukainen määrä 440 eurosta. Suomesta työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saaville invalidivähennys lasketaan verotoimistossa automaattisesti. Muutoin vähennyksen huomioimiseksi verotoimistossa on esitettävä lääkärintodistus, josta ilmenee haitta-aste.

Kotitalousvähennyksen verotuksessa voi saada tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä remonttityöstä, jonka suorittamisesta on maksanut yksityishenkilölle tai yritykselle. Myös tietotekniikan asennus- ja neuvontapalvelut hyväksytään kotitalousvähennykseen oikeuttaviksi palveluiksi. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2250 euroa vuonna 2020. Omavastuu on sata euroa. Puolisoista kumpikin voi saada vähennyksen erikseen. Kotitalousvähennystä on itse haettava. 

Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen voi saada korkeitten sairauskustannusten perusteella. 

Huomioon otetaan sairaskulujen kokonaismäärä verovuoden aikana suhteutettuna henkilön tuloihin. 

Tulonhankkimiskuluina voi saada vähennyksen ulkomailta saatujen eläketulojen pankkisiirtomaksuista.

Veroilmoitus 

Suomessa asuvien ei itse tarvitse tehdä varsinaista veroilmoitusta, koska veroviranomaiset lähettävät kaikille esitäytetyn veroilmoituksen maalis- tai huhtikuun aikana. Esitäytettyyn veroilmoitukseen on kuitenkin itse lisättävä tiedot ulkomailta saaduista eläketuloista ja ulkomaille maksetuista veroista. Ulkomailta saadut tulot voi ilmoittaa joko Verohallinnon OmaVero verkkopalvelun kautta tai paperilomakkeella 16A (Selvitys ulkomaantuloista, ansiotulot) [https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/lomakkeet/kuvaus/16_selvitys_ulkomaantuloista_306/ ].

Lisätiedot veroilmoitukseen on ilmoitettava euromääräisinä, joten muissa valuutoissa maksetut eläkkeet muunnetaan euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin vuoden keskikurssia. Esitäytetty veroilmoitus kannattaa aina huolellisesti tarkistaa ja se on palautettava korjauksineen ja lisäyksineen verotoimistolle kolmen viikon kuluessa lomakkeessa annettuun määräpäivään mennessä. Myös vuosittain lopullisesta verotuksesta tuleva verotuspäätös on syytä tarkastaa ja katsoa, että ulkomaille maksetut verot on huomioitu ja vähennykset näkyvät laskelmassa.  

Entiseen asuinmaahan, josta eläkkeitä maksetaan, tulee yleensä edelleen tehdä veroilmoitus. Esim. Kanadaan ja Yhdysvaltoihin tehdään non resident -veroilmoitus. Yhdysvaltain kansalaisten on pääsääntöisesti edelleen tehtävä IRS:lle veroilmoitus lomakkeella 1040, koska he ovat ulkomailla asumisesta huolimatta yleisesti verovelvollisia Yhdysvalloissa. Muussa tapauksessa veroilmoitus tehdään lomakkeella 1040-NR.

Verohallinnon kansainvälisen henkilöverotuksen neuvontanumero +358 (0)29 497 024 

(ma–pe kello 9–16.15, heinäkuussa klo 9–15).Oman asuinkunnan verotoimiston osoite löytyy Verohallinnon verkkosivuilta [https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/ ].

Ilmoitukset

Suomen kansalaisella on aina oikeus palata kotimaahan. Suomeen muutosta on tehtävä muuttoilmoitus [https://dvv.fi/muutto-suomesta-ulkomaille-tai-ulkomailta-suomeen ], jos oleskelu maassa kestää yli kolme kuukautta. Jos muutat Suomeen toisesta Pohjoismaasta, sinun on mentävä henkilökohtaisesti Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkaan tekemään muuttoilmoitus. Jos muutat Suomeen jostain muusta maasta ja tietosi ovat jo Suomen väestötietojärjestelmässä, voit tehdä muuttoilmoituksen sähköisesti. Muutoin sinun on mentävä henkilökohtaisesti Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkaan tekemään muuttoilmoitus.

Muista tehdä muuttoilmoitus myös, kun muutat Suomessa osoitteesta toiseen ja asuminen uudessa osoitteessa kestää yli kolme kuukautta. Muuttoilmoituksen voi tehdä aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää ja viimeistään viikon kuluttua muutosta. Muuttoilmoituslomake sisältää sekä lakisääteisen muuttoilmoituksen että osoitteen muutosilmoituksen.

Jos aiot asua Suomessa vähintään vuoden, ilmoita muutto vakinaisena. Rekisteröinnin yhteydessä sinulle annetaan suomalainen henkilötunnus, jos et ole saanut sellaista aiemmin. Saat myös kotikunnan. Jos tilapäiseksi ajateltu asumisesi muuttuukin vakinaiseksi, on myös siitä ilmoitettava Digi- ja väestötietovirastoon.

Suomessa muuttoilmoitus sisältää sekä lakisääteisen muuttoilmoituksen että osoitteen muutosilmoituksen. Postin sähköinen muuttoilmoitus -verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.posti.fi/muuttoilmoitus 

Väestötietorekisteristä uudet osoitetiedot siirtyvät automaattisesti viranomaisille kuten esimerkiksi Kelaan, verohallintoon ja ajoneuvohallintoon. Osoitetietoja käytetään esimerkiksi vaalien järjestämisessä, verotuksessa ja eläkejärjestelmissä. Lisäksi monet eläkelaitokset, pankit, vakuutusyhtiöt, lehtitalot ja yritykset saavat uudet osoitetiedot suoraan väestötietojärjestelmästä.  

Kun muuttaja ei ole Suomen kansalainen

Euroopan Unionin ja Eta-maiden ulkopuolelta Suomeen muuttoa suunnittelevat muiden maiden kansalaiset tarvitsevat oleskeluluvan muuttaessaan pysyvästi Suomeen. Oleskelulupahakemus jätetään Suomen lähetystöön. Oleskelulupa myönnetään aluksi määräaikaisena. [https://finlandabroad.fi ]

Sosiaaliturva, terveys ja vakuutukset

Kela-kortti kertoo, että sen omistajana kuulut Suomen sosiaaliturvan piiriin. Kela-korttia kysytään terveyskeskuksissa ja apteekeissa asioitaessa. Lääkärin määräämistä reseptilääkkeistä sillä saa sairausvakuutuskorvauksen jo apteekissa. Kela-korttiin on merkitty myös oikeus mahdollisiin erityiskorvattaviin lääkkeisiin. 

Kela-korttia haetaan Kelan lomakkeella SV157 [https://www.kela.fi/documents/10192/3861304/SV157.pdf ]. Siinä tapauksessa, että henkilöllä ei ole aikaisemmin ollut Kela-korttia tai jos aikaisemmin myönnetty kortti ei ole enää voimassa, on täytettävä myös liite Y77 – Ilmoitus -Muutto Suomeen [https://www.kela.fi/documents/10192/3861304/Y77.pdf ]. Kela korttia voi hakea myös verkossa Kelan asiointipalvelussa, jos hakijalla on käytössä Suomessa verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne [https://www.kela.fi/asiointi ]. Tarvittavat liitteet voi lähettää ottamalla niistä kuvan kännykällä.

Lomakkeen Y77 liitteeksi EU/Eta -maista ja Sveitsistä muuttavat eläkkeensaajat tarvitsevat E121/S1 -hoito-oikeustodistuksen eläkettä maksavasta maasta. Lomakkeen saa oman asuinmaan sairausvakuutuskassalta. Hoito-oikeustodistusta ei kuitenkaan vaadita Pohjoismaista muuttavilta.

Kela-kortti toimitetaan hakijalle postitse. 

Kela myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin (European Health Insurance Card) [https://www.kela.fi/eurooppalainen-sairaanhoitokortti_nain-haet ] Suomeen paluumuuttavalle eläkeläiselle, jos hän saa eläkettä myös Suomesta (tällöin sairaanhoidon kustannusvastuu siirtyy pääsääntöisesti Suomelle). 

Toisesta EU-maasta Suomeen paluumuuttava eläkeläinen saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin edelleen entisestä asuinmaastaan, jos hän ei saa Suomesta eläkettä (tällöin myös sairaanhoidon kustannusvastuu pysyy entisellä asuinmaalla). Eurooppalaista sairaanhoitokorttia voi käyttää muissa EU-maissa välttämättömän hoidon saamiseen turistina tai muuten tilapäisesti oleskeltaessa. 

Lisätietoa Kelan asiakaspalvelusta [https://www.kela.fi/asiakaspalvelu ].Kelan kansainvälisten asioiden keskus (KV-keskus) palvelee kaikkia Suomeen tai ulkomaille muuttavia ja muissa kansainvälisissä tilanteissa olevia asiakkaita.

Ennen muuttoa on hyvä pyytää omalta lääkäriltä potilastiedot, jotka helpottavat mahdollisen sairauden hoitoa Suomessa. Myös lääkereseptit on hyvä olla mukana jatkuvaa lääkehoitoa vaativan sairauden osalta sekä rokotuskortti ja hammaslääkärin potilastiedot. 

Suomessa voi käyttää sekä julkisia että yksityisiä terveyspalveluja. 

Julkisia terveyspalveluja saa terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksen yleislääkäriltä saa tarvittaessa lähetteen erikoislääkärin vastaanotolle tai tutkimuksiin. Terveyskeskuksissa saa myös terveydenhoitajan palveluja, mm. verenpaineenmittaukset ja rokotukset. Kiireelliset tapaukset hoidetaan päivystyspoliklinikoilla.  Suomessa terveydenhuollon asiakasmaksuista on säädetty niin sanottu enimmäismaksu [ https://stm.fi/terveydenhuollon-maksut ]. Kunnat päättävät itse, peritäänkö terveydenhuollon palveluista enimmäismaksuja vai niitä pienempiä maksuja. Kunta voi päättää olla perimättä maksua ollenkaan. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto [  https://stm.fi/terveydenhuollon-maksukatto ]. Maksukattoa kerryttävät kunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä kunnan ostamista palveluista perittävät asiakasmaksut.

Yksityisten lääkäriasemien palveluista joutuu maksamaan itse, mutta osan kuluista voi saada takaisin täyttämällä Kelan korvaushakemuslomakkeen. Nykyisin monien yksityisten lääkäriasemien vastaanottohenkilöstö huolehtii korvaushakemuksen lähettämisestä Kelalle ja potilas maksaa vain oman osuutensa.  

Suomessa sairaan tai vammaisen kotona asumista voidaan tukea erityisellä eläkettä saavan hoitotuella [https://www.kela.fi/elaketta-saavan-hoitotuki ]. Tukea voivat anoa henkilöt, joiden kyky selvitä jokapäiväisistä toiminnoista on heikentynyt ja he tarvitsevat päivittäistä apua, joka aiheuttaa erityiskustannuksia. 

Suomessa omainen tai muu henkilö voi hoitaa huonokuntoista pitkäaikaissairasta kotona ja hakea omaishoidon tukea [https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/omaishoidon-tuki/ ]. Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa hoidettavan kotikunnan sosiaalitoimistosta. 

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluilla tuetaan kotona selviytymistä. Kotipalvelua voi kysyä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Useimmissa kunnissa kotihoitoasioita hoitaa kotihoitotoimisto. Kotipalvelua voi myös ostaa yksityisesti kotipalveluyrityksiltä ja kotipalveluja tarjoavilta yhdistyksiltä. Kotipalveluina saa mm. ateria- ja siivouspalveluja sekä kuljetus- ja saattoapua. Kotisairaanhoitoa saa terveyskeskuksen lääkärin lähetteellä ja se on maksullista. Tarvittaessa lääkäri käy kotikäynnillä ja kotisairaanhoitajat huolehtivat hoidosta, kuntoutuksesta sekä mahdollisista apuvälineistä. Yksityislääkärin määräämästä kotisairaanhoidosta saa korvausta Kelalta.  

Pitkäaikaisia hoitopaikkoja tarjoavat kunnalliset terveyskeskussairaalat ja vanhainkodit. Hoitopaikkamaksut määräytyvät tulojen perusteella. Yksityisiin hoitopaikkoihin voi hakeutua suoraan ja niissä maksut määräytyvät ostettujen palveluiden mukaan. 
Kannattaa tutustua jo etukäteen tulevan kotikunnan palveluihin kunnan verkkosivuilla. Luettelo Suomen kunnista yhteystietoineen löytyy Kuntaliiton sivuilta https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat.

Suomessa asuvilla on sosiaalivakuutuksilla taattu perusturva, jonka hoitaa Kansaneläkelaitos (KELA). Kela vakuuttaa sosiaaliturvan piiriin kuuluvat sairauden, työkyvyttömyyden, perheenhuoltajan kuoleman ja vanhuuden varalta. Sosiaalivakuutusta voidaan täydentää erilaisilla yksityisillä vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Kela ei esimerkiksi turvaa henkilön omaisuudelle sattuvia vahinkoja.  

Suomessa toimii lähes 40 suomalaista vakuutusyhtiötä, joista suurin osa on vahinkovakuutusyhtiöitä, muut ovat henkivakuutus- ja työeläkevakuutusyhtiöitä. Suurimmat vakuutusyhtiöt ovat Pohjola, Lähitapiola ja If. Muita vakuutusyhtiöitä ovat esimerkiksi Fennia, Turva ja Pohjantähti [www.pohjola.fi, www.lahitapiola.fi, www.if.fi, www.fennia.fi, www.turva.fi, www.pohjantahti.fi ].

Vakuutus kannattaa ottaa, kun haluaa varautua erilaisiin elämän riskeihin ja suojautua vahingonvaaraa vastaan. Suosituimpia vakuutuslajeja ovat esim. kotivakuutus, henkivakuutus, matkavakuutus, sairauskuluvakuutus ja eläkevakuutus. Eri vakuutusyhtiöiden ehtoja ja hintoja kannattaa verrata keskenään.


Tietoa Suomessa myytävistä vakuutuksista ja vakuutusvertailuja löytyy Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE-sivuilta [www.fine.fi ].

Käytännön muuttojärjestelyt

kuva16585

Asunnon etsiminen on hyvä aloittaa jo ennen muuttoa Suomeen. Suomessa asutaan omistusasunnoissa, asumisoikeusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa, jotka voivat olla yleishyödyllisten asuinyhteisöjen omistamia valtion tukemia tai vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja tai yksityisten vuokraamia asuntoja. Asuntotarjonta ja asuntojen hinnat sekä vuokrat vaihtelevat paikkakunnan mukaan. Kalleinta asuminen on pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. 

Asunnon hankkiminen

Lähes kaikilla kunnilla on vuokra-asuntoja ja ne ovat usein edullisia ja silti hyväkuntoisia. Vuokralaiset valitaan hakijan tulojen, varallisuuden ja asunnon tarpeen kiireellisyyden mukaan. Suuremmissa kaupungeissa varsinkin pienemmistä vuokra-asunnoista on suuri kysyntä ja asuntoja voi olla vaikea saada. Vuokralaiset VKL ry:n [ https://www.vuokralaiset.fi/tietopaketti-vuokralaisille/asunnon-vuokraus/mista-loytaa-vuokra-asunto/ ] sivuilla on ohjeita vuokra-asunnon hakemiseen ja kattavasti tietoa vuokralla asumisesta. 

Asumisoikeusasunto [http://www.asumisoikeus.fi/fi/etusivu ] on vaihtoehto asunnon ostamiselle tai vuokraamiselle. Oikeuden asunnon hankintaan (omistusasunnon tapaan) saa maksamalla 10–15 % asunnon hankintahinnasta. Asumisoikeuden voi myydä takaisin yhtiölle, mutta hinta on aina sama: ostohinta rakennuskustannusindeksin muutoksella korjattuna. Hakemiseen tarvitaan kiinteistön sijaintikunnan jonotusnumero, jonka saa kunnalta. 

Suomessa on tarjolla myös senioriasuntoja, joissa asukkaiden alaikäraja on yleensä 55 vuotta. Senioriasuntoja on saatavilla sekä vuokra- että omistus- ja asumisoikeusasuntoina. Jos selviytyminen tavallisessa asunnossa on hankalaa, tarjolla on myös palveluasuntoja. Palveluasunnoissa tarjotaan mm. ateria-, siivous- ja terveydenhoitopalveluja. Palveluasuntoja on saatavilla sekä vuokra- että omistusasuntoina. Palveluasunnoista saa lisätietoja asuinpaikkakunnan sosiaalikeskuksesta. 

Asuntokauppa-sivulle on koottu tietoa eri tyyppisten asuntojen ostamisesta, myymisestä, kiinteistönvälityksestä [https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/asuntokauppa/ ].

Asuntojen toteutuneet myyntihinnat voi nyt tarkistaa internetistä osoitteesta  

http://asuntojen.hintatiedot.fi

Asumisen tuet                                

Eläkkeensaajien asumistukea [https://www.kela.fi/elakkeensaajan-asumistuki ] tai yleistä asumistukea [https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki ] voi anoa Kelalta vuokra- tai omistusasunnon kustannuksiin. Asumistuki määräytyy tulojen, omaisuuden ja asumiskustannusten perusteella. Vuokra- tai asumisoikeusasunnon kustannuksista otetaan huomioon vuokra tai käyttövastike ja vesimaksut. Palvelutaloissa asuvien asumiskustannukset otetaan huomioon samalla tavalla. Omistusasunnon asumiskustannuksiksi otetaan huomioon esim. osakeasunnon vastike, vesimaksut ja asuntolainan korot. 

Toimeentulotukea voi hakea silloin, kun muut tulot tai varat eivät riitä kohtuullisiin elinkustannuksiin. Hakijan on ennen toimeentulotuen hakemista haettava niitä sosiaaliturvaetuuksia, joihin hänellä on oikeus, esimerkiksi asumistuki. Myönnettävän toimeentulotuen määrää laskettaessa otetaan huomioon käytettävissä olevat nettotulot ja varat, joista vähennetään toimeentulotukeen oikeuttavat menot. Mikäli tulot eivät riitä hyväksyttyihin menoihin, erotus on myönnettävän toimeentulotuen määrä.  Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoitus on turvata välttämätön toimeentulo ja se on tarkoitettu väliaikaiseksi etuudeksi. Toimeentulotukea [https://www.kela.fi/toimeentulotuki ] haetaan Kelalta.

kuva16573

EU-maista tuotavat henkilökohtaiset muuttotavarat ovat pääsääntöisesti vapaat veroista ja muista rajoituksista. EU:n ulkopuolelta tuotavat henkilökohtaiset muuttotavarat ovat vapaita tullista ja arvonlisäverosta, jos muuttotavarat ovat olleet muuttajan omistuksessa puoli vuotta ennen muuttoa ja hän on asunut vakituisesti EU:n ulkopuolella vähintään 12 kuukautta. Muuttotavaroista on tehtävä tulliselvitys. Tulli on koonnut ohjeita muuttotavaroiden tullaamiseksi sekä tietoa rajoituksista: https://tulli.fi/henkiloasiakkaat/muuttajalle

Ruokaviraston sivuilla [https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/matkustus/lemmikkien-maahantulo/ ] on kattavasti tietoa lemmikkieläinten tuomisesta/siirtämisestä Suomeen. Säädökset vaihtelevat sen mukaan, tuodaanko eläin toisesta EU/ETA-maasta vai EU:n ulkopuolelta ja matkustaako omistaja lemmikin kanssa. Myös eri eläinlajeille on eri säännöksiä. EU:n ulkopuolelta tuotavat eläimet tarkastetaan aina. Tarkastuksen tekee joko tulli [https://tulli.fi/henkiloasiakkaat/muuttajalle/elaimet ] tai rajaeläinlääkäri.

kuva16572

Jotta muuttotavaroina tuodun ajoneuvon voi ottaa käyttöön Suomessa, ajoneuvosta on annettava:

  1. käyttöönottoilmoitus [https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/auto/autoverotus/kaytetyn_ajoneuvon_maahantuonti/ ] Verohallinnolle.  Jos ajoneuvosi on rekisteröimätön tai rekisteröity Eta-alueen ulkopuolelle, tarvitset vahvistetun käyttöönottoilmoituksen lisäksi siirtoluvan. Siirtolupia myöntävät katsastusasemat ja eräät tullitoimipaikat [https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/kayttotarkoitukset-joihin-siirtolupa-myonnetaan ]
  2. ajoneuvon tulliselvitys maahantuonnin yhteydessä, jos ajoneuvo tuodaan EU:n tulli- ja veroalueen ulkopuolelta. Kun kaikki edellytykset täyttyvät, tulli myöntää muuttotavarana tuotavalle ajoneuvolle tullittomuuden ja arvonlisäverottomuuden.
  1. autoveroilmoitus [https://www.vero.fi/sahkoiset-asiointipalvelut/autoveroilmoituspalvelu/  ] Verohallinnolle viiden päivän kuluessa käyttöönottoilmoituksen vahvistamisesta. Mukaan tulee liittää tullista saatu tullauspäätös (kohta 2.)
  2. rekisteröintikatsastus katsastustoimipaikalla. Lisätietoa rekisteröintikatsastuksesta sekä rekisteröintikatsastustodistuksen voimassaolosta saat katsastustoimipaikalta
  3. ajoneuvon rekisteröinti Suomeen eli ns. ensirekisteröinti rekisteröntejä tekevällä katsastustoimipaikalla. Ensirekisteröinnissä saat ajoneuvollesi rekisterikilvet. 
  4. liikennevakuutus
  5. pakollinen liikennevakuutus rekisteröinnin yhteydessä. Ajoneuvolle on hankittava liikennevakuutus, joka on voimassa Suomessa. 

Kun muutat EU:n tulli- ja veroalueelta 

EU:n tulli- ja veroalueelta tuotavasta ajoneuvosta ei anneta Tullille tuonti-ilmoitusta. 

Anna ajoneuvostasi käyttöönotto- ja autoveroilmoitus sähköisesti Verohallinnolle. Verohallinto vastaa autoverotuksesta ja siihen liittyvästä neuvonnasta. 

Kun muutat EU:n tullialueelta mutta veroalueen ulkopuolelta 

Jos muutat EU:n tullialueelta mutta veroalueen ulkopuolelta, esimerkiksi Kanariansaarilta, ajoneuvostasi ei kanneta maahantuonnin arvonlisäveroa, jos muuttotavaroita koskevat tullittoman tuonnin edellytykset täyttyvät. Tulli tekee tullauspäätöksen ja Verohallinto autoveropäätöksen. 

Kun muutat EU:n tulli- ja veroalueen ulkopuolelta 

EU:n tulli- ja veroalueen ulkopuolelta muuttotavaroina tuotavien ajoneuvojen tullittomuus ja arvonlisäverottomuus vahvistetaan erillisellä tullin antamalla tullauspäätöksellä maahantuonnin yhteydessä, jos muuttotavaran edellytykset täyttyvät. Muussa tapauksessa tullit ja verot kannetaan normaalisti. 

Kun tuot ajoneuvon muuton yhteydessä, tutustu tullin [https://tulli.fi/henkiloasiakkaat/muuttajalle/ajoneuvot-muuttotavaroina ], verohallinnon [vero.fi ] ja Liikenne- ja viestintäviraston [https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoneuvon-maahantuonti ] ohjeisiin.

Vapaaehtoinen autovakuutus eli kasko 

Käytännössä kaikille ajoneuvoille otetaan Suomessa myös vapaaehtoinen ajoneuvovakuutus eli ns. kasko [https://www.fine.fi/julkaisut/julkaisu/perustietoa-vapaaehtoisista-autovakuutuksista.html ]. Se korvaa omalle autollesi tapahtuvat vahingot, esimerkiksi ilkivallan tai hirvikolarin. Sekä liikennevakuutuksen että kaskovakuutuksen voit ostaa niitä myyviltä vakuutusyhtiöiltä tai katsastusasemalta. Voidaksesi saada mahdolliset alennukset vakuutusmaksuista, pyydä ulkomaiselta vakuutusyhtiöltäsi autovakuutuksesi ns. bonus-todistus eli todistus vahingottomista vakuutuskausista ja esitetyistä korvausvaatimuksista viideltä viimeksi kuluneelta vuodelta. Uuden vakuutusyhtiön ei kuitenkaan ole pakko huomioida bonus-todistusta, joten vakuutusyhtiöiden tarjouksia kannattaa vertailla, koska yleensä suurin osa vakuutusyhtiöistä on valmis ottamaan vahinkohistorian huomioon vakuutusmaksuissa. 

Autovakuutuksen voit hankkia esim. seuraavista vakuutusyhtiöistä: LähiTapiola, Pohjola, Fennia, If, Pohjantähti [www.lahitapiola.fi, www.pohjola.fi, www.fennia.fi, www.if.fi, www.pohjantahti.fi ].

EU- ja Eta-maissa myönnetty ajokortti on voimassa Suomessa eikä sitä tarvitse vaihtaa suomalaiseen ajokorttiin. Kansainvälisiin tieliikennesopimuksiin liittyneissä maissa (esim. Yhdysvallat, Kanada, Australia) myönnettyä ajokorttia voi käyttää Suomessa kahden vuoden ajan, jonka jälkeen se on vaihdettava suomalaiseen ajokorttiin. Ulkomaalaisen ajokortin voi vaihtaa suomalaiseen ajokorttiin [https://ajokortti-info.fi/perustietoa-ajokortista/ulkomaisen-ajokortin-vaihtaminen-suomalaiseen-ajokorttiin ] Ajovarma  Oy:n lupapalvelupisteissä.

Puhelin- ja nettiliittymän avaamiseen tarvitaan suomalainen henkilötunnus ja osoite Suomessa. Myös asiakkaan luottotiedot tarkistetaan. Jos luottotietoja ei ole saatavilla, voidaan asiakasta pyytää maksamaan liittymän ennakkomaksu, joka voi olla useita satoja euroja. 

Suomeen muuttajan kannattaa vertailla liittymien hintoja. Tarjolla on puhepaketteja tai puhelujen määrän ja keston mukaan hinnoiteltuja liittymiä. Edullisen liittymän voi hankkia esimerkiksi niin, että puhelimen sekä kotitietokoneen Internet-liittymä ja tietoturvapalvelut ovat samalta palvelujentarjoajalta. Kerros- ja rivitaloasuntoyhtiöllä on nykyisin yleensä oma edullinen Internet-liittymä tarjolla tai palvelu sisältyy jo valmiiksi vuokraan tai vastikkeeseen. 

Prepaid-liittymään ei tarvita henkilötunnusta ja osoitetta Suomessa. Prepaid-liittymiä tarjoavat Suomessa Elisa, Telia ja DNA. Näitä liittymiä myyvät esimerkiksi R-kioskit ja supermarketit. Liittymän voi myös hankkia suoraan liittymien tarjoajien nettisivuilta.  
Matkapuhelin- ja prepaid-liittymiä tarjoavat yritykset löytyvät osoitteesta www.puhelinliittymat.fi

Paluumuuttajilla on usein jo olemassa oleva pankkitili suomalaisessa pankissa, jolloin raha-asioitten hoitaminen sujuu helposti. Jos pankkitiliä ei ole, kannattaa se avata mahdollisimman pian.  Entisessä asuinmaassa kannattaa säilyttää pankkitili ainakin niin kauan, että sen kautta voi hoitaa edelleen raha-asioitaan ja esimerkiksi siirtää varojaan suomalaiselle pankkitililleen. 

Suomessa kaikilla on oikeus talletuspankkien tarjoamiin peruspankkipalveluihin, joihin kuuluvat perusmaksutili ja siihen liittyvät debit-kortti ja verkkopankkitunnukset. Suomessa verkkopankkitunnuksia käytetään myös sähköisenä tunnistusvälineenä esimerkiksi viranomaisten verkkosivuilla sähköisesti asioitaessa. Sähköisen tunnistuspalvelun käyttöönottoon sekä luotollisen tilin, luottokortin tai debit/credit-kortin saamisen edellytyksenä on, että asiakkaalla on suomalainen henkilötunnus ja vakituinen asuinosoite Suomessa. 

Maksutilivertailu-sivusto [https://maksutilivertailu.fine.fi/ ] kokoaa ajantasaista tietoa pankkien yleisimmistä maksutileihin liittyvistä palveluista, niiden hinnoittelusta sekä pankkien konttoriverkostosta.

Verkkopankkitunnukset ja mobiilivarmenne

Pankeilla on erilaisia käytäntöjä verkkopankkitunnistautumiseen. Perinteinen tunnuslukukortti on vielä käytössä useimmilla pankeilla, mutta myös uudet sähköiset tunnistautumistavat ovat yleistymässä. Näistä yleisin on älypuhelimiin ja tableteille ladattava verkkopankki-mobiilisovellus. Esimerkiksi S-Pankki käyttää mobiilitunnistautumiseen puhelimen sormenjälkitunnistetta tai itse valittua nelinumeroista tunnuslukua. Nordea-pankilla on tunnistautumiseen käytössä mobiilitunnuslukusovellus ja tunnuslukulaite niille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää mobiilisovellusta. Osuuspankin OP-mobiilisovellus tunnistaa myös älypuhelimesi tai tablettisi käyttäjätunnuksen ja salasanan lisäksi. OP-mobiilipalvelun kautta on myös mahdollisuus maksaa laskuja ottamalla kuva laskun viivakoodista. 

Mobiilivarmenne [https://mobiilivarmenne.fi/ ] on kännykän SIM-kortissa oleva henkilötunniste, jolla käyttäjän henkilöllisyys voidaan vahvistaa yhtä turvallisesti kuin pankkitunnuksillakin. Mobiilivarmenteella voi tunnistautua julkisiin palveluihin kuten Kelan asiointipalveluun ja Suomi.fi -verkkopalveluun [ https://www.suomi.fi/etusivu/ ], josta löytyvät kootusti kaikki julkisen hallinnon palvelut ja asiointikanavat. Palvelussa voi asioida julkisen hallinnon toimijoiden palveluissa yhdellä kirjautumisella. Siirtyminen esimerkiksi Verohallinnon palveluista Kelan palveluihin onnistuu siis ilman uutta kirjautumista. Palvelussa voi tarkistaa omat tietonsa eri viranomaisten rekistereistä. Palvelun avulla voi myös vastaanottaa viranomaisviestejä sähköisesti ja valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan.

Laskujen maksaminen 

Suurin osa suomalaisista maksaa laskunsa oman pankkinsa verkkopankin kautta. Käyttäjätunnukset verkkopankkiin saa omasta pankista. Laskut voi pyytää lähettämään e-laskuna ja samalla luopua postitse tulevista paperisista laskuista. Jos käytössä ei ole verkkopankkia, laskut voi maksaa credit/debit -kortilla tai käteisellä R-kioskeilla. R-kioski veloittaa jokaisesta maksetusta laskusta 4,50 euroa. Joissain pankeissa on vielä maksuautomaatteja, joilla voi maksaa laskuja. Pankissa palvelutiskillä laskujen maksaminen on kalleinta, sillä pankkikohtaisesti jokaisesta laskusta veloitetaan alkaen kolmesta eurosta aina kahdeksaan euroon asti. 

Oman pankin palvelumaksuhinnat kannattaakin selvittää jo pankkitiliä avatessa. S-Pankki tarjoaa palveluja maksuttomasti S-ryhmän etukortin käyttäjille, esimerkiksi verkkopankkipalveluita.  

Suomalaisia pankkeja:

www.op.fi, www.s-pankki.fi, www.saastopankki.fi, www.alandsbanken.fi, www.aktia.fi,  www.nordea.fi  

Ulkomaisten pankkien sivuliikkeitä Suomessa: www.danskebank.fi, www.handelsbanken.fi

Seniorielämä Suomessa

Yli 65-vuotias eläkeläinen voi todistaa oikeutensa eläkeläisalennuksiin millä tahansa virallisella henkilöllisyystodistuksella (passi tai henkilökortti).  

Todistaakseen oikeutensa alennuksiin alle 65-vuotias eläkeläinen tarvitsee joko suomalaisen työeläkekortin tai Kelan antaman eläkeläiskortin [https://www.kela.fi/kansanelakkeensaajan-kortti ] ja henkilöllisyystodistuksen.  

Eläkeläisten alennuksia kannattaa aina kysellä. Eläkeläiset saavat alennusta esim.VR:ltä kaukoliikenteen lipuista [https://www.vr.fi/cs/vr/fi/elakelaiset ], Finnairilla on tarjolla lentoja seniorihinnoilla [https://www.finnair.com/fi/fi/information-services/before-the-flight/special-services-health/elderly-passengers ], Matkahuolto (matkahuolto.fi) myöntää bussilipuista kunkin bussiyrityksen määrittelemät alennukset. Varsinaisia eläkeläisalennuksia ei ole. Lähiliikenteen eläkeläishintoja kannattaa kysyä paikalliselta bussifirmalta. Eläkeläis- ja seniorialennuksia saa myös monista pääsylipuista ja palveluista kuten esimerkiksi uimahallien pääsymaksuista. 

Palvelukeskukset järjestävät senioreille monenlaista päivätoimintaa ja niissä voi käydä syömässä edullisesti. Suurimmissa palvelukeskuksissa on usein sauna, uima-allas ja kuntosali sekä kirjasto. Niissä järjestettävä harrastusryhmätoiminta sisältää mm. kieli- ja tietokonekursseja. Monista palvelukeskuksista saa myös esim. kampaajan ja jalkojenhoitajan palveluita. 

Palvelukeskuksien osoitteet löytyvät asuinkunnan verkkosivuilta. Oman asuinkunnan verkkosivut löydät osoitteesta https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat.

Kansalaisopistot [https://kansalaisopistot.fi/ ] järjestävät monenlaista harrastustoimintaa ja ne ovat kaikille avoimia. Opetusta järjestetään kaikissa kunnissa. 

Kaupungit ja kunnat järjestävät liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmille, kuten senioreille. Tietoa löytyy kotikunnan kotisivuilta (liikuntatoimi tai liikuntapalvelut). Lista Suomen kunnista löytyy Kuntaliiton sivuilta [ https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat ]. 

Suomessa on kattava kirjastoverkosto. Kunnalliset kirjastot tarjoavat hyvin monipuolisia kirjastopalveluita.  Kirjastot.fi -sivuilta [https://www.kirjastot.fi/ ] löytyvät kaikki Suomen kirjastot sekä kattavsti tietoa kirjastojen palveluista.

Suomessa on siirrytty digitaalisiin televisiolähetyksiin, joten lähetysten vastaanottamiseen tarvitaan digitaalitelevisio. Koko Suomen alueella näkyvät kanavat ovat Yle TV1, Yle TV2, MTV3, Nelonen ja Yle Teema & Fem. Suurimmassa osassa Suomea näkyvät myös esimerkiksi seuraavat ilmaiskanavat: Sub, Ava, Jim, Liv, Tv5, Kutonen, Fox ja Frii. Maksullisia TV-kanavapaketteja on saatavissa sekä antenni-, kaapeli- että satelliitti-televisioihin. Lisätietoa: https://www.digita.fi/.


Suomalaisissa antennitelevisioverkoissa siirrytään lähivuosina käyttämään pelkästään uutta DVB-T2-lähetystekniikkaa, joka mahdollistaa HD- eli teräväpiirtolähetykset. TV-yhtiöt päättävät yhdessä, milloin siirtymä toteutetaan. Jotta televisiolähetyksiä on mahdollista katsoa siirtymän jälkeen antennitelevisioverkon kautta, tarvitaan televisio tai digiboksi, jossa on DVB-T2-viritin [ https://www.traficom.fi/fi/viestinta/tv-ja-radio ].

Muistettavaa

Ennen muuttoasi Suomeen

  • Huolehdi eläkkeesi maksattamisesta joko pankin kautta tilisiirtona tai suoraan suomalaiselle pankkitilillesi. 
  • Ilmoita eläkkeen/eläkkeiden maksajallesi uusi osoitteesi Suomessa. 
  • Ilmoita asuinmaasi verotoimistoon osoitteesi Suomessa.
  • Pyydä sairaskassaltasi hoito-oikeustodistus E121/S1, jos muutat EU/Eta-maasta tai Sveitsistä. Lomaketta ei vaadita Pohjoismaista muuttavilta. 
  • Tee asuinmaassasi vaaditut muuttoilmoitukset. 
  • Tee haluamasi osoitteenmuutokset ja muuttosi jälkeen mahdollisesti tulevan postin käännytyssopimus. 
  • Pyydä lääkäriltä potilastietosi, jossa näkyvät latinan- tai englanninkieliset diagnoosit ja jatkuvaan käyttöön tarvitsemiesi lääkkeiden vaikuttavat aineet ja annostus. 
  • Jos et ole Suomen kansalainen ja asut Pohjoismaiden ja EU/Eta -maiden ulkopuolella, hae oleskelulupaa hyvissä ajoin ennen suunnittelemaasi muuttoajankohtaa. 

Suomeen muuton jälkeen 

  • Tee muuttoilmoitus Digi- ja väestötietovirastolle 
  • Täytä Kelan toimistossa tai verkkoasiointipalvelussa lomake SV157 ja Y77 saadaksesi sairausvakuutuskortin ns. Kela-kortin. Muista S1-lomake liitteeksi, jos muutat EU/ETA -maasta tai Sveitsistä. 
  • Käy verotoimistossa laskettamassa ennakonpidätysprosenttisi.