Muutto Suomeen

Kansaneläke 

Jos työeläke on pieni tai sitä ei saa ollenkaan, voi saada Kelasta kansaneläkettä tietyin edellytyksin. Kansaneläkettä voi saada henkilö, joka on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta 16–65 -ikävuoden välillä. Täyden kansaneläkkeen saamiseksi vaaditaan 40 Suomessa asuttua vuotta. 

Kansaneläkkeen määrään vaikuttavat Suomen työeläke ja useimmat muista maista maksettavat eläkkeet. EU- ja Eta-maiden lakisääteiset, omaan asumis- tai vakuutusaikaan perustuvat eläkkeet eivät pienennä kansaneläkkeen määrää. Kansaneläkettä haetaan Kansaneläkelaitokselta (Kela). Lue lisää kansaneläkkeestä Kelan sivuilta.
EU/Eta-maiden lisäksi Suomen valtio on sopinut eläkkeiden maksamisesta maasta toiseen sosiaaliturvasopimuksilla mm. Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa. Näiden maiden eläkelaitoksilta voi myös tiedustella valmiita hakulomakkeita. 

Takuueläke 

Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen (922,42 e/kk), jos kaikki hänen eläkkeensä ennen verotusta ovat yhteensä enintään 914,96 e/kk (vuonna 2023). Tuloraja ja vähimmäiseläke jäävät kuitenkin tätä pienemmäksi, jos henkilö on varhennetulla vanhuuseläkkeellä.

Takuueläkkeen määrään vaikuttavat kaikki muut eläketulot sekä Suomesta että ulkomailta, mutta takuueläkettä eivät pienennä ansiotulot, pääomatulot tai omaisuus. Takuueläkkeen saamiseen vaaditaan kolme Suomessa asuttua vuotta 16 ikävuoden jälkeen. Takuueläkettä haetaan Kelan toimistosta. Lue lisää takuueläkkeestä Kelan sivuilla.

Voit selvittää ulkomailla olon vaikutuksesta kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen Kelan kansainvälisten tilanteiden palvelunumerosta puh +358 (0)20 634 0200 klo 10–15 (Suomen aikaa), sähköposti: inter.helsinki(at)kela.fi. Huomioithan, että sähköpostiviestin tietoturvaa ei ole varmistettu, joten tietoturvasyistä arkaluonteisia tietoja, esim. henkilötunnusta, ei pidä lähettää sähköpostitse. 

Työeläke 

Työeläke, joka on ansaittu Suomessa, maksetaan kaikkiin maihin. Työeläkkeiden keskusrekisterinä toimii Eläketurvakeskus (ETK). Sieltä voi tiedustella työeläkeotetta jossa on tiedot kaikista tähän mennessä Suomessa työeläkettä kartuttaneista ansioista. Ulkomailla asuvalle työeläkeote voidaan toimittaa puhelinpyynnön perusteella, jos ulkomaan osoite löytyy Suomen väestörekisteristä. Muussa tapauksessa voit tilata työeläkeotteen kirjallisesti osoitteesta: Eläketurvakeskus, 00065 Eläketurvakeskus, Finland. Ilmoita kirjeessä henkilötietosi, Suomen henkilötunnus sekä osoitteesi ja allekirjoita pyyntösi.
Eläketurvakeskus (ETK) toimii yhdyslaitoksena, kun Suomessa asuva hakee eläkettä EU/ETA-maasta, Sveitsistä tai sosiaaliturvasopimusmaasta.
Lisätietoa:
Eläkkeen hakeminen ulkomailta: Eläkkeen hakeminen ulkomailta – Eläketurvakeskus (etk.fi), Ohjeita ulkomaan eläkkeen hakemiseen – Työeläke.fi (tyoelake.fi)
Perustietoa eläkkeistä ja reitti omaan työeläkeotteeseen: Etusivu – Työeläke.fi (tyoelake.fi)

Sosiaaliturvasopimukset varmistavat eläkkeiden maksun maasta toiseen myös paluumuuttotilanteessa. Eläkeikäiset ulkosuomalaiset asuvat pääasiassa maissa, joiden kanssa Suomen solmimat sosiaaliturvasopimukset löydät työeläkelakipalvelut sivuilla.

Kaikki eläkkeitten maksattamiseen liittyvät järjestelyt on hyvä hoitaa kuntoon jo ennen Suomeen muuttoa. Asuinmaan eläkelaitoksen ja mahdollisien muiden eläkekassojen kanssa voi sopia eläkkeen maksamisesta suoraan omalle tilille Suomessa. Jos asuinmaan eläkkeitä ei voi maksaa suoraan Suomeen, voi eläkkeen pyytää maksamaan omalle tilille asuinmaassa ja sopia pankin kanssa tilisiirroista omalle tilille Suomeen. Tilisiirron ja tiliotteen lähettämisen voi pyytää joko kerran kuukaudessa tai harvemmin riippuen omasta tilanteesta. Eläkkeen Suomeen maksattamisesta aiheutuneet kulut, kuten tilisiirroista veloitettavat kulut, ovat Suomen verotuksessa vähennyskelpoisia tulonhankkimiskuluja. 
Entisen asuinmaan viranomaiset pyytävät yleensä määräajoin elossaolotodistuksen henkilöiltä, joille he maksavat eläkkeitä.  Lisätietoa elossaolotodistuksesta DVV:n sivuilla.

Suomen ja Pohjoismaitten välillä tiedot vaihdetaan nykyisin viranomaisten toimesta. Muualta paluumuuttaneet saavat yleensä valmiin, täytettävän lomakkeen.  

Eläkkeiden maksatus Euroopan Unionin maista Suomeen 

Ilmoita eläkekassalle eli eläkkeen maksajalle oma suomalainen pankkitilin numero IBAN-muodossa (International Bank Account Number) ja pankin SWIFT-koodi eli BIC-tunnus (Bank Identifier Code). SEPA (Single Euro Payments Area) on yhtenäinen euromaksualue, jonka sisällä tehtävät euromääräiset maksut eivät eroa kotimaisista maksuista. SEPA-alueeseen kuuluu 36 maata: EU-maat, ETA-maat sekä Andorra, San Marino, Sveitsi, Vatikaani. 

Eläkkeiden maksatus Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta 

Yhdysvalloissa ja Kanadassa eläkkeitä maksetaan vielä shekkeinä. Shekkejä ei kannata vastaanottaa Suomeen, koska suomalaiset pankit eivät enää lunasta niitä. Sosiaaliturvalainsäädäntöön perustuvat eläkkeet, kuten Canada Pension Plan ja Old Age Security -eläkkeet, ja Yhdysvalloista Social Security Benefits kannattaa ohjata maksettavaksi suoraan suomalaiselle pankkitilille `direct deposit´ -järjestelmää hyväksi käyttäen. 

Yhdysvalloista ja Kanadasta ei ole mahdollista maksattaa sosiaaliturvalainsäädäntöön perustumattomia eläkkeitä (esim. työpaikkakassa- ja vakuutuseläkkeet) suoraan suomalaiselle pankkitilille. Ne kannattaa ohjata ensin omalle paikalliselle pankkitilille ja sopia pankin kanssa tilisiirroista pankkitilille Suomessa.

Eläke Yhdysvalloista  

Social Security -eläkkeen saa maksatettua suoraan suomalaiselle pankkitilille lomakkeella SSA1199-OP10, jonka voi pyytää paikallisesta SSA-toimistosta, tai tulostaa netistä: lomake (pdf)

Koska direct deposit -lomakkeessa on osa, jonka täyttää eläkkeensaajan suomalainen pankki, helpointa asia on hoitaa Suomeen muuton jälkeen Yhdysvaltain lähetystön kautta. Suomea lähin Federal Benefits Unit sijaitsee Yhdysvaltain Oslon lähetystössä. Social Security -eläke on mahdollista saada myös sähköisesti ladattuna suoraan maksukortille, Direct Express® Debit MasterCard® -kortti, jolloin pankkitiliä ei välttämättä tarvitse olla käytössä. Social Security Administration siirtää eläkkeen maksupäivänä suoraan eläkkeensaajan Direct Express -kortin tilille. 
Lue lisää:

Direct Express-kortti

Social Security Administration

Eläke Kanadasta 

CPP (Canadian Pension Plan) ja OAS (Old Age Security) -eläkkeet voi maksattaa suoraan suomalaiselle pankkitilille täyttämällä Foreign Direct Deposit Enrolment Form: lomake (pdf)
Lue lisää: Service Canada

Kanadassa kannattaa säilyttää pankkitili, jolle voi maksattaa mahdolliset muut eläketulot `direct deposit´ -menetelmällä (esim. entisen työnantajan eläkekassa tai RRIF). 

Eläke Australiasta 

Australiasta eläkkeen saa maksatetuksi suoraan suomalaiselle pankkitilille. Lue lisää: Centrelink

Suomeen paluumuuttavan eläkeläisen verotuskunta on se paikkakunta, johon hän on tehnyt muuttoilmoituksen. Paluumuuton jälkeen kannattaa ottaa yhteyttä asuinpaikkakunnan verotoimistoon Suomen veroprosentin laskemiseksi. Näin välttyy siltä, että mahdollisia kertyneitä veroja tai sairaanhoitomaksuja peritään jälkiveroina. Paikkakuntasi verotoimiston löydät Verohallinnon verotoimistohakukoneesta.  

Suomi on solminut verosopimuksen yli 70 maan kanssa. Yhteinen verosopimus on vain Pohjoismaiden kesken. Eri maista paluumuuttaneitten eläkeläisten verotus Suomessa voi siis vaihdella riippuen siitä, mistä maasta heidän eläketulonsa maksetaan. Eläkkeen verotukseen voi vaikuttaa esimerkiksi se, maksetaanko eläke julkisyhteisön palveluksessa tehdystä työstä (valtio, kunta) vai onko eläke kertynyt yksityisen työnantajan palveluksessa tai perustuuko eläke kenties entisen asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöön. Joissakin verosopimuksissa eläkeläisen kansalaisuudella on myös merkitystä verotusoikeutta määriteltäessä.  

Paluumuuttajasta tulee Suomessa uudelleen yleisesti verovelvollinen silloin, kun hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa siirtyy Suomeen tai hän oleskelee Suomessa yli kuusi kuukautta (yleisen verovelvollisuuden syntyminen ei ole sidottu kalenterivuoteen vaan alkaa muuttohetkestä). Jos paluumuutto Suomeen on pysyvä, yleinen verovelvollisuus alkaa muuttohetkestä. Silloin hän on verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistaan. Suomeen pysyvästi palanneen henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio siirtyy usein myös Suomeen. Verosopimuksen mukainen asuminen ratkaistaan eri tavalla ja perustein, kuin yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus.

Suomeen muuton jälkeen eläkkeestä perittävä vero entisessä asuinmaassa voi muuttua lähdeveroksi. Esimerkiksi Ruotsista Suomeen maksettavista eläkkeistä Ruotsi perii lähdeveron (särskild inkomstskatt för utomlands bosatta). Joissakin verosopimuksissa on sovittu sopimusmaasta toiseen maksettavien eläkkeiden veroprosentti.

Verosopimuksissa tulojen verotusoikeus jaetaan asuinvaltion ja maksajavaltion kesken. Jos tulon verotusoikeus annetaan osittain tai kokonaan maksajavaltiolle, asuinvaltio poistaa kaksinkertaisen verotuksen joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Vapautusmenetelmässä tulo vapautetaan asuinvaltion verotuksesta ja hyvitysmenetelmässä maksajavaltiossa maksettu vero vähennetään asuinvaltiossa samasta tulosta menevästä verosta. Jos verosopimuksessa sovitaan, että tulo vapautetaan asuinvaltion verotuksesta, lähes poikkeuksetta sovitaan myös, että asuinvaltio saa ottaa vapautetun tulon huomioon määrättäessä veroa muusta tulosta. Tällöin ulkomailta saadut eläketulot lasketaan yhteen Suomesta saatujen eläketulojen kanssa. Tätä summaa kutsutaan veroperusteeksi, josta Suomessa määräytyy progressiivinen veroprosentti. Vapautusmenetelmän mukaan Suomessa maksettavasta verosta vähennetään ulkomailta saadusta eläkkeestä johtuva osa Suomen veroa. Vähennys lasketaan riippumatta siitä, onko eläkkeestä maksettu ulkomaille veroja tai minkä verran eläkettä on maksajavaltiossa verotettu. 

Maailmanlaajuisten yhteenlaskettujen tulojen (veroperusteen) pohjalta määräytyy Suomessa myös sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Verohallinto perii sairaanhoitomaksun verotuksen yhteydessä. Sairausvakuutusmaksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos henkilö ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Verottajalle asian voi todistaa Kelan antamalla todistuksella.  

Toisista EU-maista paluumuuttavilta eläkeläisiltä ei voida periä sairausvakuutusmaksua silloin, kun he eivät saa eläketuloja Suomesta tai kun he voivat todistaa, että sairausvakuutusmaksuja on jo peritty toisessa EU-maassa kyseisen tulon johdosta.  

Eläketulon verotus 

Suomessa verohallinto maksuunpanee valtiontuloveron, kunnallisveron, kirkollisveron, Yle-veron ja sairaanhoitomaksun. Eläketulot verotetaan ansiotulona progressioverotuksella. Verotettava tulo määräytyy niin, että kokonaistuloista tehdään ensin verovelvolliselle kuuluvat vähennykset. Eläkkeensaajille merkittävin vähennys on kunnallisverotuksen eläketulovähennys, joka helpottaa merkittävästi pienituloisimpien eläkeläisten verotaakkaa. Sen ja perusvähennyksen ansiosta vuonna 2023 vielä 12 000 euron vuosieläkkeestä (ilman muita ansiotuloja) ei makseta veroa lähes ollenkaan.

Valtiontulovero määräytyy progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Valtion tuloveroasteikko on Verohallinnon sivuilla.

Kunnallisveroprosentti määräytyy asuinkunnan mukaan ja vaihtelee 4,36–10,86 prosentin välillä (vuonna 2023). Soteuudistus pienensi kunnallisveroa merkittävästi vuoden 2023 alusta lähtien.

Kirkollisveroa maksavat vain Suomen evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsenet. Kirkollisvero määräytyy kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta ja vaihtelee 1–2,1 prosenttia seurakunnasta riippuen.

Yle-vero 

Vuoden 2013 alusta lähtien Suomessa on entisen televisiolupamaksun sijaan peritty Yle-veroa (sana Yle on lyhennys Yleisradiosta). Yle-vero on 0–163 euroa tuloista riippuen. Pienituloisilta eläkeläisiltä Yle-veroa ei peritä. Yle-veroa ei tule maksettavaksi, jos eläkeläisen nettotulot jäävät noin 14 000 euroon. Lisätietoa löydät Veronmaksajien Keskusliiton sivuilta.

Sairaanhoitomaksu 

Verotettavista eläke- ja etuustuloista sairaanhoitomaksu määrätään korotettuna, jolloin se on 1,57 prosenttia (2023).

Pääomatulon veroprosentti (vuonna 2023) on 30 prosenttia ja 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 prosenttia. Pääomatuloina verotetaan esim. korot, osingot ja vuokratulo. 

Verovähennykset

Verohallinto laskee osan vähennyksistä automaattisesti ilman, että niitä tarvitsee itse anoa. Tällaisia vähennyksiä ovat eläketulovähennys ja perusvähennys. Eläketulovähennys myönnetään pienituloisille eläkkeensaajille sekä valtion- että kunnallisverotuksessa. Kunnallisverotuksen perusvähennys lasketaan sen jälkeen, kun muut vähennykset on otettu huomioon. Perusvähennyksen perusteeseen otetaan huomioon kaikki kunnallisverotuksessa veronalaiset ansiotulot mukaan lukien ulkomailta saadut tulot. Pääomatulot eivät vaikuta perusvähennyksen määrään.

Valtionverotuksessa invalidivähennys myönnetään henkilöille, joilla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä, 30–100 prosentin haitta-aste. Kunnallisverotuksessa invalidivähennyksen saa muusta kuin eläketulosta. Suomesta työkyvyttömyyseläkettä saaville invalidivähennys lasketaan verotoimistossa automaattisesti. Muutoin vähennyksen huomioimiseksi verotoimistossa on esitettävä lääkärintodistus, josta ilmenee haitta-aste.

Kotitalousvähennyksen verotuksessa voi saada tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä remonttityöstä, jonka suorittamisesta on maksanut yksityishenkilölle tai yritykselle. Myös tietotekniikan asennus- ja neuvontapalvelut hyväksytään kotitalousvähennykseen oikeuttaviksi palveluiksi. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2250 euroa vuonna 2023. Omavastuu on sata euroa. Puolisoista kumpikin voi saada vähennyksen erikseen. Kotitalousvähennystä on itse haettava. 

Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen voi saada korkeitten sairauskustannusten perusteella. 

Huomioon otetaan sairaskulujen kokonaismäärä verovuoden aikana suhteutettuna henkilön tuloihin. 

Tulonhankkimiskuluina voi saada vähennyksen ulkomailta saatujen eläketulojen pankkisiirtomaksuista.

Lue lisää vähennyksistä tästä.

Veroilmoitus 

Suomessa asuvien ei itse tarvitse tehdä varsinaista veroilmoitusta, koska veroviranomaiset lähettävät kaikille esitäytetyn veroilmoituksen maalis- tai huhtikuun aikana. Esitäytettyyn veroilmoitukseen on kuitenkin itse lisättävä tiedot ulkomailta saaduista eläketuloista ja ulkomaille maksetuista veroista. Ulkomailta saadut tulot voi ilmoittaa joko Verohallinnon OmaVero verkkopalvelun kautta tai paperilomakkeella 16A (Selvitys ulkomaantuloista, ansiotulot) Lisätietoa Verohallinnon sivuilla.

Lisätiedot veroilmoitukseen on ilmoitettava euromääräisinä, joten muissa valuutoissa maksetut eläkkeet muunnetaan euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin vuoden keskikurssia. Esitäytetty veroilmoitus kannattaa aina huolellisesti tarkistaa ja se on palautettava korjauksineen ja lisäyksineen verotoimistolle kolmen viikon kuluessa lomakkeessa annettuun määräpäivään mennessä. Myös vuosittain lopullisesta verotuksesta tuleva verotuspäätös on syytä tarkastaa ja katsoa, että ulkomaille maksetut verot on huomioitu ja vähennykset näkyvät laskelmassa.  

Entiseen asuinmaahan, josta eläkkeitä maksetaan, tulee yleensä edelleen tehdä veroilmoitus. Esim. Kanadaan ja Yhdysvaltoihin tehdään non resident -veroilmoitus. Yhdysvaltain kansalaisten on pääsääntöisesti edelleen tehtävä IRS:lle veroilmoitus lomakkeella 1040, koska he ovat ulkomailla asumisesta huolimatta yleisesti verovelvollisia Yhdysvalloissa. Muussa tapauksessa veroilmoitus tehdään lomakkeella 1040-NR.

Verohallinnon kansainvälisen henkilöverotuksen neuvontanumero +358 (0)29 497 024 (ma–pe kello 9–16.15, heinäkuussa klo 9–15). Oman asuinkunnan verotoimiston osoite löytyy Verohallinnon sivuilta

Suomen kansalaisella on aina oikeus palata kotimaahan. Suomeen muutosta on tehtävä muuttoilmoitus, jos oleskelu maassa kestää yli kolme kuukautta. Jos muutat Suomeen toisesta Pohjoismaasta, sinun on mentävä henkilökohtaisesti Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkaan tekemään muuttoilmoitus. Jos muutat Suomeen jostain muusta maasta ja tietosi ovat jo Suomen väestötietojärjestelmässä, voit tehdä muuttoilmoituksen sähköisesti. Muutoin sinun on mentävä henkilökohtaisesti Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkaan tekemään muuttoilmoitus.

Muista tehdä muuttoilmoitus myös, kun muutat Suomessa osoitteesta toiseen ja asuminen uudessa osoitteessa kestää yli kolme kuukautta. Muuttoilmoituksen voi tehdä aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää ja viimeistään viikon kuluttua muutosta. Muuttoilmoituslomake sisältää sekä lakisääteisen muuttoilmoituksen että osoitteen muutosilmoituksen.

Jos aiot asua Suomessa vähintään vuoden, ilmoita muutto vakinaisena. Rekisteröinnin yhteydessä sinulle annetaan suomalainen henkilötunnus, jos et ole saanut sellaista aiemmin. Saat myös kotikunnan. Jos tilapäiseksi ajateltu asumisesi muuttuukin vakinaiseksi, on myös siitä ilmoitettava Digi- ja väestötietovirastoon.

Väestötietorekisteristä uudet osoitetiedot siirtyvät automaattisesti viranomaisille kuten esimerkiksi Kelaan, verohallintoon ja ajoneuvohallintoon. Osoitetietoja käytetään esimerkiksi vaalien järjestämisessä, verotuksessa ja eläkejärjestelmissä. Lisäksi monet eläkelaitokset, pankit, vakuutusyhtiöt, lehtitalot ja yritykset saavat uudet osoitetiedot suoraan väestötietojärjestelmästä.  

Lue lisää:

Muuttoilmoitus DVV

Muuttoilmoitus sekä Postille että DVV:lle.

Kun muuttaja ei ole Suomen kansalainen

• Pohjoismaan kansalaisella on oikeus asua Suomessa ilman oleskelulupaa. Yli vuoden Suomessa oleskelevan on tehtävä muuttoilmoitus henkilökohtaisesti Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikassa.
• EU-maan, Sveitsin tai Liechtensteinin kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa. Jos hän oleskelee Suomessa yli kolme kuukautta, on hänen rekisteröitävä oleskeluoikeus Maahanmuuttovirastossa.
• Syntyperäisen Suomen kansalaisen jälkeläinen voi saada oleskeluluvan Suomeen, jos joku hänen vanhemmista tai isovanhemmista on tai on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen. Lue lisää Maahanmuuttoviraston sivuilla.

Euroopan Unionin ja Eta-maiden ulkopuolelta Suomeen muuttoa suunnittelevat muiden maiden kansalaiset tarvitsevat oleskeluluvan muuttaessaan pysyvästi Suomeen. Oleskelulupahakemus jätetään Suomen lähetystöön. Oleskelulupa myönnetään aluksi määräaikaisena.

Kela-kortti kertoo, että sen omistajana kuulut Suomen sosiaaliturvan piiriin. Kela-korttia kysytään terveyskeskuksissa ja apteekeissa asioitaessa. Lääkärin määräämistä reseptilääkkeistä sillä saa sairausvakuutuskorvauksen jo apteekissa. Kela-korttiin on merkitty myös oikeus mahdollisiin erityiskorvattaviin lääkkeisiin. 

Kela-korttia haetaan Kelan lomakkeella SV157: lomake (pdf).
Jos henkilöllä ei ole aikaisemmin ollut Kela-korttia tai jos aikaisemmin myönnetty kortti ei ole enää voimassa, on täytettävä myös liite Y77 – Ilmoitus -Muutto Suomeen: lomake (pdf).

Jos hakijalla on käytössä Suomessa verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne, Kela korttia voi hakea myös Kelan asiointipalvelussa verkossa.
Tarvittavat liitteet voi lähettää ottamalla niistä kuvan kännykällä.

Lomakkeen Y77 liitteeksi EU/Eta -maista ja Sveitsistä muuttavat eläkkeensaajat tarvitsevat E121/S1 -hoito-oikeustodistuksen eläkettä maksavasta maasta. Lomakkeen saa oman asuinmaan sairausvakuutuskassalta. Hoito-oikeustodistusta ei kuitenkaan vaadita Pohjoismaista tai Britanniasta muuttavilta.

Kela-kortti toimitetaan hakijalle postitse. 

Kela myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin (European Health Insurance Card) Suomeen paluumuuttavalle eläkeläiselle, jos hän saa eläkettä myös Suomesta (tällöin sairaanhoidon kustannusvastuu siirtyy pääsääntöisesti Suomelle). Lisätietoa Kelan sivuilla.

Toisesta EU-maasta Suomeen paluumuuttava eläkeläinen saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin edelleen entisestä asuinmaastaan, jos hän ei saa Suomesta eläkettä (tällöin myös sairaanhoidon kustannusvastuu pysyy entisellä asuinmaalla). Eurooppalaista sairaanhoitokorttia voi käyttää muissa EU-maissa välttämättömän hoidon saamiseen turistina tai muuten tilapäisesti oleskeltaessa. 

Ennen muuttoa on hyvä pyytää omalta lääkäriltä potilastiedot, jotka helpottavat mahdollisen sairauden hoitoa Suomessa. Myös lääkereseptit on hyvä olla mukana jatkuvaa lääkehoitoa vaativan sairauden osalta sekä rokotuskortti ja hammaslääkärin potilastiedot. 

Suomessa voi käyttää sekä julkisia että yksityisiä terveyspalveluja. 

Julkisia terveyspalveluja saa terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksen yleislääkäriltä saa tarvittaessa lähetteen erikoislääkärin vastaanotolle tai tutkimuksiin. Terveyskeskuksissa saa myös terveydenhoitajan palveluja, mm. verenpaineenmittaukset ja rokotukset. Kiireelliset tapaukset hoidetaan päivystyspoliklinikoilla.  Suomessa terveydenhuollon asiakasmaksuista on säädetty enimmäismaksut, jotka on listattu sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Kunnat voivat päättää, perivätkö ne terveydenhuollon palveluista enimmäismaksuja vai niitä pienempiä maksuja tai jättää maksut perimättä. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto, jotka on listattu sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Maksukattoa kerryttävät kunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä kunnan ostamista palveluista perittävät asiakasmaksut.

Yksityisten lääkäriasemien palveluista joutuu maksamaan itse, mutta osan kuluista voi saada takaisin täyttämällä Kelan korvaushakemuslomakkeen. Nykyisin monien yksityisten lääkäriasemien vastaanottohenkilöstö huolehtii korvaushakemuksen lähettämisestä Kelalle ja potilas maksaa vain oman osuutensa.  

Suomessa sairaan tai vammaisen kotona asumista voidaan tukea erityisellä eläkettä saavan hoitotuella. Aiheesta lisää Kelan sivuilla.

Suomessa omainen tai muu henkilö voi hoitaa huonokuntoista pitkäaikaissairasta kotona ja hakea omaishoidon tukea. Aiheesta lisää Omaishoitajaliiton sivuilla.
Tietoa omaishoidon tuen hakemisesta saa hoidettavan kotikunnan sosiaalitoimistosta. 

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluilla tuetaan kotona selviytymistä. Kotipalvelua voi kysyä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Useimmissa kunnissa kotihoitoasioita hoitaa kotihoitotoimisto. Kotipalvelua voi myös ostaa yksityisesti kotipalveluyrityksiltä ja kotipalveluja tarjoavilta yhdistyksiltä. Kotipalveluina saa mm. ateria- ja siivouspalveluja sekä kuljetus- ja saattoapua. Kotisairaanhoitoa saa terveyskeskuksen lääkärin lähetteellä ja se on maksullista. Tarvittaessa lääkäri käy kotikäynnillä ja kotisairaanhoitajat huolehtivat hoidosta, kuntoutuksesta sekä mahdollisista apuvälineistä. Yksityislääkärin määräämästä kotisairaanhoidosta saa korvausta Kelalta.  

Pitkäaikaisia hoitopaikkoja tarjoavat kunnalliset terveyskeskussairaalat ja vanhainkodit. Hoitopaikkamaksut määräytyvät tulojen perusteella. Yksityisiin hoitopaikkoihin voi hakeutua suoraan ja niissä maksut määräytyvät ostettujen palveluiden mukaan. 
Kannattaa tutustua jo etukäteen tulevan kotikunnan palveluihin kunnan verkkosivuilla. Luettelo Suomen kunnista yhteystietoineen löytyy Kuntaliiton sivuilta.

Suomessa asuvilla on sosiaalivakuutuksilla taattu perusturva, jonka hoitaa Kansaneläkelaitos (KELA). Kela vakuuttaa sosiaaliturvan piiriin kuuluvat sairauden, työkyvyttömyyden, perheenhuoltajan kuoleman ja vanhuuden varalta. Sosiaalivakuutusta voidaan täydentää erilaisilla yksityisillä vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Kela ei esimerkiksi turvaa henkilön omaisuudelle sattuvia vahinkoja. 

 

Suomessa toimii lähes 40 vakuutusyhtiötä. Tietoa Suomessa myytävistä vakuutuksista löytyy esim. FINE:n sivuilla ja VakuutusFaktan sivuilla

Asunnon etsiminen on hyvä aloittaa jo ennen muuttoa Suomeen. Suomessa asutaan omistusasunnoissa, asumisoikeusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa, jotka voivat olla yleishyödyllisten asuinyhteisöjen omistamia valtion tukemia tai vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja tai yksityisten vuokraamia asuntoja. Asuntotarjonta ja asuntojen hinnat sekä vuokrat vaihtelevat paikkakunnan mukaan. Kalleinta asuminen on pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. 

Asunnon hankkiminen

Lähes kaikilla kunnilla on vuokra-asuntoja ja ne ovat usein edullisia ja silti hyväkuntoisia. Vuokralaiset valitaan hakijan tulojen, varallisuuden ja asunnon tarpeen kiireellisyyden mukaan. Suuremmissa kaupungeissa varsinkin pienemmistä vuokra-asunnoista on suuri kysyntä ja asuntoja voi olla vaikea saada. Ohjeita vuokra-asunnon hakemiseen ja tietoa vuokralla asumisesta on Vuokralaiset ry:n sivuilla

Asumisoikeusasunto on vaihtoehto asunnon ostamiselle tai vuokraamiselle. Oikeuden asuntoon (omistusasunnon tapaan) saa maksamalla 10–15 % asunnon hankintahinnasta. Asumisoikeuden voi myydä takaisin yhtiölle, mutta hinta on aina sama: ostohinta rakennuskustannusindeksin muutoksella korjattuna. Hakemiseen tarvitaan kiinteistön sijaintikunnan jonotusnumero, jonka saa kunnalta. Lisätietoa asumisoikeusasunnoista Suomen Asumisoikeusyhtiöt ry:n sivuilla.

Suomessa on tarjolla myös senioriasuntoja, joissa asukkaiden alaikäraja on yleensä 55 vuotta. Senioriasuntoja on saatavilla sekä vuokra- että omistus- ja asumisoikeusasuntoina. Jos selviytyminen tavallisessa asunnossa on hankalaa, tarjolla on myös palveluasuntoja. Palveluasunnoissa tarjotaan mm. ateria-, siivous- ja terveydenhoitopalveluja. Palveluasuntoja on saatavilla sekä vuokra- että omistusasuntoina. Palveluasunnoista saa lisätietoja asuinpaikkakunnan sosiaalikeskuksesta. 

Asunnon ostamisesta, myymisestä, asuntojen kiinteistönvälityksestä Suomessa on tietoa Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla

Asuntojen toteutuneita myyntihintoja voi nyt tarkistaa Asuntojen.hintatiedot.fi -palvelussa.   

Asumisen tuet                                

Vuokra- tai omistusasunnon kustannuksiin voi hakea Kelalta eläkkeensaajien asumistukea tai yleistä asumistukea Asumistuki määräytyy tulojen, omaisuuden ja asumiskustannusten perusteella. Vuokra- tai asumisoikeusasunnon kustannuksista otetaan huomioon vuokra tai käyttövastike ja vesimaksut. Palvelutaloissa asuvien asumiskustannukset otetaan huomioon samalla tavalla. Omistusasunnon asumiskustannuksiksi otetaan huomioon esim. osakeasunnon vastike, vesimaksut ja asuntolainan korot.vuokra- tai omistusasunnon kustannuksiin

Toimeentulotukea voi hakea silloin, kun muut tulot tai varat eivät riitä kohtuullisiin elinkustannuksiin. Hakijan on ennen toimeentulotuen hakemista haettava niitä sosiaaliturvaetuuksia, joihin hänellä on oikeus, esimerkiksi asumistukea. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoitus on turvata välttämätön toimeentulo ja se on tarkoitettu väliaikaiseksi etuudeksi.

Lue lisää Kelan sivuilta:

eläkkeensaajan asumistuki>
yleinen-asumistuki>

toimeentulotuki>

EU-maista tuotavat henkilökohtaiset muuttotavarat ovat pääsääntöisesti vapaat veroista ja muista rajoituksista. EU:n ulkopuolelta tuotavat henkilökohtaiset muuttotavarat ovat vapaita tullista ja arvonlisäverosta, jos muuttotavarat ovat olleet muuttajan omistuksessa puoli vuotta ennen muuttoa ja hän on asunut vakituisesti EU:n ulkopuolella vähintään 12 kuukautta. Muuttotavaroista on tehtävä tulliselvitys. Lue lisää Tullin sivuilla. 

Lemmikkieläinten Suomisen tuomisen/siirtämisen säädökset vaihtelevat sen mukaan, tuodaanko eläin toisesta EU/ETA-maasta vai EU:n ulkopuolelta ja matkustaako omistaja lemmikin kanssa. Myös eri eläinlajeille on eri säännöksiä. EU:n ulkopuolelta tuotavat eläimet tarkastetaan aina. Tarkastuksen tekee joko tulli tai rajaeläinlääkäri. Lisätietoa Ruokaviraston sivuilla ja Tullin sivuilla.

Jotta muuttotavaroina tuodun ajoneuvon voi ottaa käyttöön Suomessa, ajoneuvosta on annettava:

1. käyttöönottoilmoitus; lue lisää Verohallinnon sivuilla.
   Jos ajoneuvosi on rekisteröimätön tai rekisteröity Eta-alueen ulkopuolelle, tarvitset vahvistetun käyttöönottoilmoituksen lisäksi siirtoluvan. Siirtolupia myöntävät katsastusasemat ja eräät tullitoimipaikat; lue lisää Liikenne ja viestintäviraston sivuilla.
2. ajoneuvon tulliselvitys maahantuonnin yhteydessä, jos ajoneuvo tuodaan EU:n tulli- ja veroalueen ulkopuolelta. Kun kaikki edellytykset täyttyvät, tulli myöntää muuttotavarana tuotavalle ajoneuvolle tullittomuuden ja arvonlisäverottomuuden.

3. autoveroilmoitus Verohallinnolle viiden päivän kuluessa käyttöönottoilmoituksen vahvistamisesta. Lue lisää Verohallinnon sivuilla.
4. rekisteröintikatsastus katsastustoimipaikalla. Lisätietoa rekisteröintikatsastuksesta sekä rekisteröintikatsastustodistuksen voimassaolosta saat katsastustoimipaikalta.
5. ajoneuvon rekisteröinti Suomeen eli ns. ensirekisteröinti rekisteröntejä tekevällä katsastustoimipaikalla. Ensirekisteröinnissä saat ajoneuvollesi rekisterikilvet. 
6. pakollinen liikennevakuutus rekisteröinnin yhteydessä. Ajoneuvolle on hankittava liikennevakuutus, joka on voimassa Suomessa. 

Kun muutat EU:n tulli- ja veroalueelta tuotavasta ajoneuvosta ei anneta Tullille tuonti-ilmoitusta. Anna ajoneuvostasi käyttöönotto- ja autoveroilmoitus sähköisesti Verohallinnolle. Verohallinto vastaa autoverotuksesta ja siihen liittyvästä neuvonnasta. 

Kun muutat EU:n tullialueelta mutta veroalueen ulkopuolelta, esimerkiksi Kanariansaarilta, ajoneuvostasi ei kanneta maahantuonnin arvonlisäveroa, jos muuttotavaroita koskevat tullittoman tuonnin edellytykset täyttyvät. Tulli tekee tullauspäätöksen ja Verohallinto autoveropäätöksen. 

Kun muutat EU:n tulli- ja veroalueen ulkopuolelta muuttotavaroina tuotavien ajoneuvojen tullittomuus ja arvonlisäverottomuus vahvistetaan erillisellä tullin antamalla tullauspäätöksellä maahantuonnin yhteydessä, jos muuttotavaran edellytykset täyttyvät. Muussa tapauksessa tullit ja verot kannetaan normaalisti. 

Lisätietoa:

tulli.fi

vero.fi
traficom.fi

Vapaaehtoinen autovakuutus eli kasko 

Käytännössä kaikille ajoneuvoille otetaan Suomessa myös vapaaehtoinen ajoneuvovakuutus eli ns. kasko. Se korvaa omalle autollesi tapahtuvat vahingot, esimerkiksi ilkivallan tai hirvikolarin. Sekä liikennevakuutuksen että kaskovakuutuksen voit ostaa niitä myyviltä vakuutusyhtiöiltä tai katsastusasemalta. Voidaksesi saada mahdolliset alennukset vakuutusmaksuista, pyydä ulkomaiselta vakuutusyhtiöltäsi autovakuutuksesi ns. bonus-todistus eli todistus vahingottomista vakuutuskausista ja esitetyistä korvausvaatimuksista viideltä viimeksi kuluneelta vuodelta. Uuden vakuutusyhtiön ei kuitenkaan ole pakko huomioida bonus-todistusta, joten vakuutusyhtiöiden tarjouksia kannattaa vertailla, koska yleensä suurin osa vakuutusyhtiöistä on valmis ottamaan vahinkohistorian huomioon vakuutusmaksuissa. 
Lisätietoa autovakuutuksesta FINE:n sivuilla

EU- ja Eta-maissa myönnetty ajokortti on voimassa Suomessa eikä sitä tarvitse vaihtaa suomalaiseen ajokorttiin. Kansainvälisiin tieliikennesopimuksiin liittyneissä maissa (esim. Yhdysvallat, Kanada, Australia) myönnettyä ajokorttia voi käyttää Suomessa kahden vuoden ajan, jonka jälkeen se on vaihdettava suomalaiseen ajokorttiin. Lisötietoa ulkomaalaisen ajokortin vaihtamiseta suomalaiseen ajokortti-info.fi -sivuilla.

Puhelin- ja nettiliittymän avaamiseen tarvitaan suomalainen henkilötunnus ja osoite Suomessa. Myös asiakkaan luottotiedot tarkistetaan. Jos luottotietoja ei ole saatavilla, voidaan asiakasta pyytää maksamaan liittymän ennakkomaksu, joka voi olla useita satoja euroja. 

Suomeen muuttajan kannattaa vertailla liittymien hintoja. Tarjolla on puhepaketteja tai puhelujen määrän ja keston mukaan hinnoiteltuja liittymiä. Edullisen liittymän voi hankkia esimerkiksi niin, että puhelimen sekä kotitietokoneen Internet-liittymä ja tietoturvapalvelut ovat samalta palvelujentarjoajalta. Kerros- ja rivitaloasuntoyhtiöllä on nykyisin yleensä oma edullinen Internet-liittymä tarjolla tai palvelu sisältyy jo valmiiksi vuokraan tai vastikkeeseen. 

Prepaid-liittymään ei tarvita henkilötunnusta ja osoitetta Suomessa. Prepaid-liittymiä tarjoavat Suomessa Elisa, Telia ja DNA. Näitä liittymiä myyvät esimerkiksi R-kioskit ja supermarketit. Liittymän voi myös hankkia suoraan liittymien tarjoajien nettisivuilta.  
Matkapuhelin- ja prepaid-liittymiä voi vertailla puhelinliittymat.fi -sivuilla

Paluumuuttajilla on usein jo olemassa oleva pankkitili suomalaisessa pankissa, jolloin raha-asioitten hoitaminen sujuu helposti. Jos pankkitiliä ei ole, kannattaa se avata mahdollisimman pian.  Entisessä asuinmaassa kannattaa säilyttää pankkitili ainakin niin kauan, että sen kautta voi hoitaa edelleen raha-asioitaan ja esimerkiksi siirtää varojaan suomalaiselle pankkitililleen. 

Suomessa kaikilla on oikeus talletuspankkien tarjoamiin peruspankkipalveluihin, joihin kuuluvat perusmaksutili ja siihen liittyvät debit-kortti ja verkkopankkitunnukset. Suomessa verkkopankkitunnuksia käytetään myös sähköisenä tunnistusvälineenä esimerkiksi viranomaisten verkkosivuilla sähköisesti asioitaessa. Sähköisen tunnistuspalvelun käyttöönottoon sekä luotollisen tilin, luottokortin tai debit/credit-kortin saamisen edellytyksenä on, että asiakkaalla on suomalainen henkilötunnus ja vakituinen asuinosoite Suomessa. 

Maksutilivertailu-sivusto kokoaa ajantasaista tietoa pankkien yleisimmistä maksutileihin liittyvistä palveluista, niiden hinnoittelusta sekä pankkien konttoriverkostosta.

Verkkopankkitunnukset ja mobiilivarmenne

Pankeilla on erilaisia käytäntöjä verkkopankkitunnistautumiseen. Perinteinen tunnuslukukortti on vielä käytössä useimmilla pankeilla, mutta myös uudet sähköiset tunnistautumistavat ovat yleistymässä. Näistä yleisin on älypuhelimiin ja tableteille ladattava verkkopankki-mobiilisovellus. Esimerkiksi S-Pankki käyttää mobiilitunnistautumiseen puhelimen sormenjälkitunnistetta tai itse valittua nelinumeroista tunnuslukua. Nordea-pankilla on tunnistautumiseen käytössä mobiilitunnuslukusovellus ja tunnuslukulaite niille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää mobiilisovellusta. Osuuspankin OP-mobiilisovellus tunnistaa myös älypuhelimesi tai tablettisi käyttäjätunnuksen ja salasanan lisäksi. OP-mobiilipalvelun kautta on myös mahdollisuus maksaa laskuja ottamalla kuva laskun viivakoodista. 

Mobiilivarmenne on kännykän SIM-kortissa oleva henkilötunniste, jolla käyttäjän henkilöllisyys voidaan vahvistaa yhtä turvallisesti kuin pankkitunnuksillakin. Mobiilivarmenteella voi tunnistautua julkisiin palveluihin kuten Kelan asiointipalveluun ja Suomi.fi -verkkopalveluun, josta löytyvät kootusti kaikki julkisen hallinnon palvelut ja asiointikanavat. Palvelussa voi asioida julkisen hallinnon toimijoiden palveluissa yhdellä kirjautumisella. Siirtyminen esimerkiksi Verohallinnon palveluista Kelan palveluihin onnistuu siis ilman uutta kirjautumista. Palvelussa voi tarkistaa omat tietonsa eri viranomaisten rekistereistä. Palvelun avulla voi myös vastaanottaa viranomaisviestejä sähköisesti ja valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan.

Lue lisää
mobiilivarmenne.fi

suomi.fi

Laskujen maksaminen 

Suurin osa suomalaisista maksaa laskunsa oman pankkinsa verkkopankin kautta. Käyttäjätunnukset verkkopankkiin saa omasta pankista. Laskut voi pyytää lähettämään e-laskuna ja samalla luopua postitse tulevista paperisista laskuista. Jos käytössä ei ole verkkopankkia, laskut voi maksaa credit/debit -kortilla tai käteisellä R-kioskissa. Pankissa palvelutiskillä laskujen maksaminen veloitetaan pankista riippuen aina kolmesta eurosta aina kahdeksaan euroon asti. Oman pankin palvelumaksuhinnat kannattaakin selvittää jo pankkitiliä avatessa.

Suomalaisia pankkeja:

• Nordea
• OP eli Osuuspankki (lukuisia pankkeja kuten esimerkiksi Helsingin Seudun Osuuspankki ja OP Yrityspankki)
• POP Pankki (useita pankkeja, jotka myös nimeltään Osuuspankkeja)
• Säästöpankki (Säästöpankkiryhmään kuuluu yli 20 pankkia kuten Avain Säästöpankki sekä Nooa Säästöpankki)
• Oma Säästöpankki (ei kuulu Säästöpankkiryhmään)
• S-Pankki
• Ålandsbanken
• Aktia
• Danske Bank
• Handelsbanken
• Hypo (myöntää vain asumiseen liittyviä kulutusluottoja, joissa vakuutena asunto)

Suomessa toimii myös ulkomaalaisia pankkeja. Ulkomaisilla pankeilla on joko sivukonttori Suomessa tai ne toimivat verkon kautta. 

Yli 65-vuotias eläkeläinen voi todistaa oikeutensa eläkeläisalennuksiin millä tahansa virallisella henkilöllisyystodistuksella (passi tai henkilökortti).  

Todistaakseen oikeutensa alennuksiin alle 65-vuotias eläkeläinen tarvitsee joko
– suomalaisen työeläkekortin tai
– Kelan kansaneläkkeensaajan kortin, josta lisää Kelan sivuilla

Eläkeläisalennuksia voi saada erilaisista palveluista tai tuotteista. Mahdollisia eläkeläisalennuksia kannattaa tiedustella liikkeissä asioidessa. Alennuksen saa eläkekorttia näyttämällä, mutta pyydettäessä henkilöllisyys on todistettava virallisella henkilökortilla.

Palvelukeskukset järjestävät senioreille monenlaista päivätoimintaa ja niissä voi käydä syömässä edullisesti. Suurimmissa palvelukeskuksissa on usein sauna, uima-allas ja kuntosali sekä kirjasto. Niissä järjestettävä harrastusryhmätoiminta sisältää mm. kieli- ja tietokonekursseja. Palvelukeskuksien osoitteet löytyvät asuinkunnan verkkosivuilta. Kuntien yhtystiedot on listattu Kuntaliiton sivuille.

Kansalaisopistot järjestävät monenlaista harrastustoimintaa ja ne ovat kaikille avoimia. Lisätietoa kansalisopistot.fi -sivuilla.

Kaupungit ja kunnat järjestävät liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmille, kuten senioreille. Tietoa löytyy kotikunnan kotisivuilta (liikuntatoimi tai liikuntapalvelut).
Suomessa on kattava kirjastoverkosto. Kunnalliset kirjastot tarjoavat hyvin monipuolisia kirjastopalveluita. Suomen kirjastojen yhtystiedot ja tietoa palveluista löytyy Kirjastot.fi -sivuilta .

Suomessa on siirrytty digitaalisiin televisiolähetyksiin, joten lähetysten vastaanottamiseen tarvitaan digitaalitelevisio. Koko Suomen alueella näkyvät kanavat ovat Yle TV1, Yle TV2, MTV3, Nelonen ja Yle Teema & Fem. Suurimmassa osassa Suomea näkyvät myös esimerkiksi seuraavat ilmaiskanavat: Sub, Ava, Jim, Liv, Tv5, Kutonen, Fox ja Frii. Maksullisia TV-kanavapaketteja on saatavissa sekä antenni-, kaapeli- että satelliitti-televisioihin. Lisätietoa Digitan sivuilla.

Suomalaisissa antennitelevisioverkoissa siirrytään lähivuosina käyttämään pelkästään uutta DVB-T2-lähetystekniikkaa, joka mahdollistaa HD- eli teräväpiirtolähetykset. TV-yhtiöt päättävät yhdessä, milloin siirtymä toteutetaan. Jotta televisiolähetyksiä on mahdollista katsoa siirtymän jälkeen antennitelevisioverkon kautta, tarvitaan televisio tai digiboksi, jossa on DVB-T2-viritin. Aiheesta lisää Liikenne- ja viestintäviraston sivuilla.

Ennen muuttoasi Suomeen

• Huolehdi eläkkeesi maksattamisesta joko pankin kautta tilisiirtona tai suoraan suomalaiselle pankkitilillesi. 

• Ilmoita eläkkeen/eläkkeiden maksajallesi uusi osoitteesi Suomessa. 

• Ilmoita asuinmaasi verotoimistoon osoitteesi Suomessa.

• Pyydä sairaskassaltasi hoito-oikeustodistus E121/S1, jos muutat EU/Eta-maasta tai Sveitsistä. Lomaketta ei vaadita Pohjoismaista muuttavilta. 

• Tee asuinmaassasi vaaditut muuttoilmoitukset. 

• Tee haluamasi osoitteenmuutokset ja muuttosi jälkeen mahdollisesti tulevan postin käännytyssopimus. 

• Pyydä lääkäriltä potilastietosi, jossa näkyvät latinan- tai englanninkieliset diagnoosit ja jatkuvaan käyttöön tarvitsemiesi lääkkeiden vaikuttavat aineet ja annostus. 

• Jos et ole Suomen kansalainen ja asut Pohjoismaiden ja EU/Eta -maiden ulkopuolella, hae oleskelulupaa hyvissä ajoin ennen suunnittelemaasi muuttoajankohtaa. 

Suomeen muuton jälkeen 

• Tee muuttoilmoitus Digi- ja väestötietovirastolle (DVV)

• Täytä Kelan toimistossa tai verkkoasiointipalvelussa SV157 lomake (pdf) ja Y77 lomake (pdf) saadaksesi sairausvakuutuskortin ns. Kela-kortin. Muista S1-lomake liitteeksi, jos muutat EU/ETA -maasta tai Sveitsistä. 

• Käy verotoimistossa laskettamassa ennakonpidätysprosenttisi.