Seniorit maailmalla

Jos tarvitset lisää tietoa ja neuvoja, ota rohkeasti yhteyttä Suomi-Seuran neuvontapalveluun.

(Sivuston päivitystä tehdään alkuvuodesta 2022)

Kuva: Tomi Hinkkanen

Kuva: Päivi Arvonen

Näille sivuille on koottu tietoa ulkomailla asuville suomalaissenioreille. Aiheet on valittu Suomi-Seuran neuvontapalveluihin tulleiden kysymysten ja palautteen pohjalta.

Tiedot on päivitetty heinäkuussa 2020. Päivitystä tehdään alkuvuodesta 2022. Suomi-Seura ei vastaa sivuilla mahdollisesti olevista virheistä ja niistä lukijoille aiheutuvista vahingoista.

Suomen kansalaisen henkilötiedot ja matkustusasiakirjat

Suomessa väestörekisteriä ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto* väestötietojärjestelmässä. Ulkomailla vakituisesti asuvan Suomen kansalaisen henkilö- ja osoitetiedot säilyvät ajantasaisina Suomen väestötietojärjestelmässä vain, jos henkilö itse päivittää tietonsa Suomeen Digi- ja väestötietovirastoon (DVV)

Tietojen ajantasaisuus väestötietojärjestelmässä on tärkeää monesta syystä.

  • Asiointi Suomen viranomaisten kanssa on jouhevampaa. Esimerkiksi passi- ja henkilökorttihakemuksen vireillepanon edellytys on, että hakijalla on suomalainen henkilötunnus ja että väestötietojärjestelmässä olevat tiedot (kuten nimi, kansalaisuus ja osoitetiedot) ovat ajan tasalla.
  • Äänioikeusrekisterin laatiminen vaaleja varten perustuu väestötietojärjestelmän tietoihin. Digi- ja väestötietovirasto perustaa jokaista vaalia varten väestötietojärjestelmästä äänioikeusrekisterin. Samassa yhteydessä Digi- ja väestötietovirasto toimittaa kaikille äänioikeutetuille ilmoituksen äänioikeudesta (ilmoituskortin).
  • Väärä osoitetieto voi johtaa siihen, että viranomaisten yhteydenotot, kuten esimerkiksi äänioikeusilmoitus, eläkepäätökset, asevelvollisuusasiat tai ilmoitus kansalaisuuden menettämisen uhasta eivät tule perille.
  • Perintöasioiden hoitoa helpottaa, että väestörekisterijärjestelmään on merkitty kotiosoite ja lapset.

Ulkomailla oleskelevilla Suomen kansalaisilla on myös lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa henkilötietojen muutoksista kuten lapsen syntymästä, avioliitosta, avioerosta, nimenmuutoksesta ja osoitteenmuutoksista.

Lakisääteisten ilmoitusten lisäksi voit halutessasi ilmoittaa/muuttaa myös muita tietoja, kuten kutsumanimesi, ammattisi, äidinkielesi, asiointikielesi ja sähköpostiosoitteesi. Voit myös lisätä tai poistaa tietojenluovutuskieltoja.

Suomen kansalainen voi tarkistaa väestörekisteritietonsa kerran vuodessa maksutta. Tarkista ja tarvittaessa korjaa tiedot Digi- ja väestötietovirastoon (DVV). Lue lisää tästä.

Ohjeet muuttuneista henkilö- ja osoitetiedoista ilmoittamiseen löytyvät DVV:n sivuilta. Muutosilmoituksen voi lähettää käyttämällä DVV:n sähköistä lomaketta, jonka voi lähettää turvatulla sähköpostilla tai postitse. Sivulta löytyy myös linkki DVV:n turvapostiin, jonka avulla voit lähettää sähköpostia niin että lähetetyt tiedot liikkuvat salatusti. Asiakirjat voi postittaa osoitteeseen: Digi- ja väestötietovirasto, PL 26, FI- 68601 Pietarsaari, Finland. Jos asioit edustustossa ja annat asiakirjat edustustolle edelleen lähetettäväksi Digi- ja väestötietovirastolle, edustusto perii tästä palvelustaan hinnastonsa mukaisen maksun.

*) Maistraatit ja väestörekisterikeskus yhdistyivät Digi- ja väestötietovirastoksi vuoden 2020 alussa.

Erityisesti ulkomailla oleskellessa on tärkeää pitää passi (tai henkilökortti) aina voimassa. Ulkomailla asuva Suomen kansalainen voi hakea Suomen passia Suomen edustustosta tai Suomessa käydessään poliisilaitokselta tai sähköisesti*. Passin voimassaoloaika on viisi vuotta. Perinteisen käyntiasioinnin kautta Suomessa vireille laitetun passin hinta laski 58 eurosta 50 euroon 1.1.2022 alkaen, sähköisesti haetun passin hinta on 44 euroa (aikaisemmin 52 euroa). Lue lisää täältä. Passihakemuksen hinta edustustoista haettuna nousi 140 eurosta 175 euroon 1.1.2022 alkaen. Lue lisää täältä.

*) Passihakemuksen voi tehdä verkossa, poliisiasemalla käymättä, mikäli hakijalla on omat vahvan sähköisen tunnistautumisen tunnistusvälineet ja seuraavat ehdot täyttyvät:

  • hakija on käynyt passivirkailijan tunnistettavana ja antamassa sormenjälkensä passi- tai henkilökorttihakemusta varten enintään 6 vuotta sitten.
  • hakijan nimi ei ole muuttunut edellisen passi/henkilökorttihakemuksen jälkeen ja hakija on antanut nimikirjoitusnäytteen aikaisempaa passia varten.
  • lupavirkailija pystyy toteamaan, että hakijan uusi passikuva esittää samaa henkilöä kuin hakijan edellisessä passikuvassa ja kuvan laatu on tarpeeksi hyvä.

Lupavirkailija voi kuitenkin kutsua hakijan (Suomeen) poliisilaitokselle, jos hakemuksen viimeistely sitä vaatii. Sähköiseen hakemukseen täytyy liittää tuore passikuva sähköisesti lupahallinnon valokuvapalvelimen kautta. Lisätietoja Poliisihallituksen sivuilla. Huomaa, että verkossa tehtyjä hakemuksia ei voida käsitellä edustustoissa. Kun sähköisesti haettu passi on myönnetty ja valmistettu, se tulee hakea R-kioskilta itse tai valtuuttaa luotettava henkilö noutamaan se puolestaan.

Passihakemus kannattaa tehdä Suomessa vierailun aikana ja poliisin toimipisteestä kannattaa varata aika hyvissä ajoin etukäteen Poliisin sivuilla (tai puhelimitse).

Lisätietoja passin ja henkilökortin hakemisesta ulkomailla ulkoministeriön sivuilla ja Suomessa Poliisin sivuilla.

Henkilökorttihakemuksen voi tehdä ulkomailla Suomen edustustossa, tai käydessä Suomessa poliisin palvelupisteessä. Kuten passia haettaessa, hakijan on oltava henkilökohtaisesti läsnä myös henkilökorttia haettaessa. Ulkomailla haetun henkilökortin hintaa korotettiin 6 eurolla 1.1.2022 alkaen. Suomen edustustossa haettaessa henkilökortin hinta on nyt 96 euroa ja passin kanssa yhdessä myönnettynä 64 euroa. Lue lisää täältä. Ulkoministeriön palveluhinnasto löytyy täältä. Suomesta haettuna henkilökortin hinta on 60 euroa (sähköinen hakemus 54 euroa) ja ne pysyvät ennallaan vuonna 2022. Poliisin maksutaulukko löytyy täältä. Suomen edustustolta henkilökorttia haettaessa hakemusta ei voi laittaa vireille sähköisesti. Lue lisää sähköisestä hakemisesta täältä.

Tavallisen matkustusoikeudellisen henkilökortin sirulle talletetaan (2.8.2021 alkaen) sormenjäljet ja kasvokuva vastaavasti kuin passissa. Henkilökorttia voi käyttää matkustusasiakirjana tiettyihin maihin matkustettaessa, lista maista löytyy täältä.  

Henkilökorttia voi käyttää myös verkkoasioinnissa vahvan sähköisen tunnistamisen välineenä. Henkilökortin sirulla on kansalaisvarmenne, jolla voit kirjautua luotettavasti julkisen sektorin verkkopalveluihin. Tarvitset sähköistä tunnistautumista varten kortinlukijan ja sirunlukuohjelmiston. Lue lisää aiheesta ja lataa ohjelmisto Digi- ja väestötietoviraston sivuilta Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys.

Lisätietoja passin ja henkilökortin hakemisesta ulkomailla ulkoministeriön sivuilla ja Suomessa Poliisin sivuilla.  

Eläke

Eläkkeen hakemisprosessi etenee sen mukaan, missä maassa eläkkeenhakija asuu. Jos asut muualla kuin Suomessa, sinun tulee pääsääntöisesti hakea Suomen eläkettä oman asuinmaasi yhdyslaitoksen (yleensä asuinmaasi eläkelaitos) kautta. Suomessa hakemuksen vastaanottajana on Kela. Kela käsittelee hakemuksesi kansaneläkkeen osalta, jos olet sitä hakenut ja välittää hakemuksesi myös työeläkelaitokseesi käsiteltäväksi.

Eläke EU- tai Eta-maahan, Sveitsiin tai sosiaaliturvasopimusmaahan

Jos haluat hakea kansaneläkettä tai työeläkettä ja asut EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, jätä eläkehakemus asuinmaasi eläkelaitokseen. Se lähettää hakemuksen Kelaan, joka lähettää hakemuksen työeläkelaitokseesi. Tarkempia ohjeita eläkkeen hakemisesta saat asuinmaasi eläkelaitokselta. 

Jos asut sosiaaliturvasopimusmaassa ja haluat hakea kansaneläkettä tai työeläkettä, voit hakea sopimukseen kuuluvia eläkkeitä jättämällä eläkehakemuksen asuinmaasi eläkelaitokseen. Se lähettää hakemuksen Suomeen käsiteltäväksi. Sopimukset eivät kuitenkaan koske kaikkia Kelan eläkkeitä.  

Eläke muuhun maahan

Jos asut muualla kuin EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai sosiaaliturvasopimusmaassa, et voi hakea Kelan eläkkeitä. Voit kuitenkin hakea Suomesta työeläkettä, jos olet ollut Suomessa työssä.

Lue lisää:

Eläkkeen hakeminen ulkomailta – Eläketurvakeskus (etk.fi)

Kansaneläkettä Suomesta ulkomaille – kela.fi

Suomessa on kaksi lakisääteistä eläkejärjestelmää: työeläkejärjestelmä ja kansaneläkejärjestelmä.

Työeläke karttuu Suomessa tehdystä työstä ja yrittäjätoiminnasta. Työeläkkeitä on kertynyt vuodesta 1962 alkaen, jolloin ensimmäinen työeläkelaki tuli voimaan Suomessa. Vuoden 2005 eläkelakiuudistukseen asti eläkettä karttui vasta 23 ikävuoden jälkeen tehdystä työstä vanhojen työeläkelakien mukaan. Sen jälkeen työeläkettä on alkanut karttua jo kahdeksantoistavuotiaasta alkaen.

Vuoden 2017 työeläkeuudistus nosti vanhuuseläkeikää portaittain vuonna 1955 syntyneistä alkaen aina kolmella kuukaudella ikäluokkaa kohti, kunnes työeläkkeen vanhuuseläkeikä tulee kaikille olemaan 65 vuotta. Uudistuksen myötä eläkettä karttuu 17 vuoden iästä lähtien kaikenikäisille 1,5 % koko palkasta vuodessa. Vuoden 2017 eläkeuudistus koskee vasta lain voimaantulon jälkeen karttuvia eläkkeitä. Vuoden 2017 eläkeuudistus ei kosketa jo maksussa olevia eläkkeitä. Myös jo ansaitut eläkkeet ovat uudistuksen ulkopuolella.

Suomessa ansaitut työeläkkeet maksetaan kaikkiin maihin.  Eläkettä voi hakea suoraan siltä työeläkevakuuttajalta, jossa on viimeksi ollut vakuutettuna Suomessa. Yksityisten alojen työntekijöiden ja yrittäjien työeläketurvasta huolehtivat työeläkeyhtiöt Elo, Ilmarinen, Varma ja Veritas. Julkisen sektorin työeläkevakuuttaja on Keva, joka huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista.

Ulkomailla asuvalle työeläkeote voidaan toimittaa puhelinpyynnön perusteella, jos ulkomaan osoite löytyy Suomen väestörekisteristä. Työeläkeotteen voi pyytää Eläketurvakeskukselta numerosta +358 29 411 2110. Omia työeläketietoja voi tiedustella myös kirjallisesti jo ennen eläkkeen hakemista omasta työeläkeyhtiöstä tai Eläketurvakeskuksesta. Ulkomailla asuvilta edellytetään kirjallista pyyntöä, joka sisältää asumisosoitteen, henkilötunnuksen ja henkilökohtaisen allekirjoituksen. Suomalaisen pankin verkkopankkitunnuksilla kirjautumalla omia työeläketietojaan pääsee katsomaan tyoelake.fi > Työeläkeote.

ETK -Eläketurvakeskus

Postiosoite: 00065 Eläketurvakeskus, Finland

+358 (0)29 411 2110

email: [email protected]

kotisivut: www.etk.fi

Suomen vanhuuseläkehakemuksella (lomake ETK/Kela 7001) voi hakea joko työeläkettä tai kansaneläkettä tai molempia eläkkeitä yhtä aikaa. Lomake löytyy Kelan sivuilta (PDF)

EU/Eta-maissa asuvat voivat asuinmaassaan hakea yhdellä hakemuslomakkeella eläkkeitään kaikista niistä EU/Eta-maista, joissa he ovat asuneet tai työskennelleet. Vanhuuseläkettä ei kuitenkaan ole pakko hakea yhtä aikaa kaikista maista. Paikallinen eläkelaitos lähettää hakemuksen edelleen käsiteltäväksi Suomeen. Kun eläkettä Suomesta haetaan ulkomailta käsin, tulee hakemus Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen käsiteltäväksi. Hakemus lähetetään sieltä edelleen Eläketurvakeskukselle työeläkkeen hakemista varten.

Suomen kansaneläke on perusturvaeläke, joka määräytyy 16 – 65 ikävuoden välillä Suomessa asuttujen vuosien mukaan. Vähimmäisvaatimus asumisvuosien määrästä on kolme vuotta. Maksettavaa kansaneläkettä pienentävät Suomen työeläke ja useimmat muista maista maksettavat eläkkeet. Jos muut eläketulot ja etuudet ovat yhteensä noin 1300 euroa kuukaudessa, ei kansaneläkettä välttämättä makseta ollenkaan. EU/ETA -maiden lakisääteiset, omaan asumis- tai vakuutusaikaan perustuvat eläkkeet eivät vaikuta pienentävästi kansaneläkkeen määrään. Täyden kansaneläkkeen saamiseksi vaaditaan 40 Suomessa asuttua vuotta. Jos vuosia on vähemmän, suhteutetaan kansaneläke Suomessa asuttujen vuosien määrään. Kansaneläkkeen osalta vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta.

Kelan KV-keskus (Kansainvälisten asioiden keskus)

+358 (0)20 634 0200

email: [email protected]

kotisivut: www.kela.fi

Eläketurvakeskuksen sivuilta löydät tietoa eri maiden eläkejärjestelmistä suomeksi.

Eläkekertymien jakautuminen avioerotilanteessa on hyvin erilainen eri maissa ja myös eri maiden lainsäädännössä käytännöt vaihtelevat.  Esimerkiksi Kanadassa katsotaan, että eläkkeen jakautuminen puolisoille on suurin jaettavista varallisuusosuuksista. Jako voidaan suorittaa joko heti tai siirtää eläke-etuuksien maksatukseen asti. Jos jako suoritetaan heti, se tehdään arvioimalla eläke-etuuden sen hetkinen arvo ja kompensoimalla arvo muulla jaettavalla omaisuudella sille puolisolle, jolla eläke-etuutta ei ole kertynyt. Kanadassa jopa 85 prosenttia naisista jättää huomioimatta eläkkeet osana yhteistä omaisuutta, joka tulee jakaa avioerotilanteessa, vaikka avioeroon päätyy arviolta 42 prosenttia avioliitoista.

Naisten alhaisiin eläkekertymiin vaikuttaa alhainen palkkataso etenkin naisvaltaisilla aloilla, kotona vietetyt vuodet lastenhoidon takia ja naisten alhainen eläkesäästäminen pienten tulojen takia. Viime vuosina avioerojen määrä yli 60-vuotiaitten joukossa on noussut tasaisesti ja samalla huonontanut iäkkäiden naisten eläkeiän toimeentulomahdollisuuksia. Edelleen naiset usein luottavat aviomiestensä eläke-etuuksiin oman eläkkeensä turvaajana. Skotlannissa tehdyn kyselyn mukaan yli 50-vuotiaista naisista yli 20 prosenttia sanoo olevansa pakotettu luottamaan miehensä eläke-etuuksiin.

Saksa on ollut yksi ensimmäisistä maista, joissa lainsäädännöllä on taattu eläkeoikeuksien jako avioerotilanteessa. Nykyisin Saksan eläke-etujen jaon perusedellytyksenä avioerotilanteessa on, että avioliitto on kestänyt vähintään kolme vuotta ennen erohakemusta. Monissa muissakin maissa eläkkeen jakamiseen vaaditaan tiettyä avioliiton ajallista kestoa ennen kuin eläkekertymät jaetaan puolisoiden kesken. Yhdysvalloissa sosiaaliturvaan perustuvaa pakollista eläkettä maksetaan eronneelle puolisolle perustuen paremman eläkkeen kerryttäneen puolison eläkekertymään. Ehtona on, että avioliitto on kestänyt yli kymmenen vuotta eikä eronnut puoliso ole solminut uutta avioliittoa eron jälkeen. Eläke-etujen jakamisen lisäksi taloudellisesti huonommassa asemassa olevalle puolisolle voidaan avioerossa määrätä maksettavaksi elatusapua. Vaikka Suomessa ei avioeron yhteydessä jaetakaan eläkekertymiä, on Suomen avioliittolaissa määritelty elatusavun osalta niin että puoliso voidaan velvoittaa suorittamaan elatusapua silloin kun puoliso on elatusavun tarpeessa. Pohjoismaissa elatusavun maksaminen entiselle puolisolle on kuitenkin hyvin harvinaista, mutta muualla Euroopassa hyvinkin yleistä, kuten esim. Britanniassa, Belgiassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Sveitsissä. Omaisuuden osalta voi avioerossa saada myös tasinkoa varakkaammalta puolisolta, ellei avioehtosopimuksella ole tätä mahdollisuutta suljettu pois. Avioerossa jaettavan varallisuuden yhteydessä kannattaa siis selvittää eläke-etuuksien jaon lisäksi tasingon ja/tai elatusavun mahdollisuudet.

Verot

Vuodesta 2006 alkaen Suomesta ulkomaille maksetut eläkkeet on verotettu samalla tavalla kuin Suomessa asuvien eläkkeet eli progressioverotuksella. Myös ulkomailla asuvilla eläkeläisillä on vähennysoikeus.

Pienten eläkkeitten osalta verotusta ei välttämättä tapahdu silloin kun verotettava eläketulo jää verotettavan tulorajan alle. Tällainen tilanne on useimmilla ulkosuomalaissenioreilla, jotka ovat muuttaneet ulkomaille nuorena eikä Suomen eläketuloa ole karttunut kovin paljon. Vuonna 2020 alle noin 950 euron kuukausieläkkeistä ei peritä veroa. 

Lisätietoja Verohllinnon sivuilla.

Suomen valtio on solminut yli 70 maan kanssa tuloveroverosopimuksen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi. Verosopimukset ovat pääasiassa OECD- maiden mallisopimuksen mukaisia, jolloin eläkkeiden verotusoikeus jää yleensä maksajamaalle. Verosopimuksissa on myös sovittu, miten kaksinkertainen verotus poistetaan. Jos tulon verotusoikeus annetaan osittain tai kokonaan maksajavaltiolle, asuinvaltio poistaa kaksinkertaisen verotuksen joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Vapautusmenetelmässä tulo vapautetaan asuinvaltion verotuksesta ja hyvitysmenetelmässä maksajavaltiossa maksettu vero vähennetään asuinvaltiossa samasta tulosta menevästä verosta.

Verosopimukset: www.finlex.fi

Ulkosuomalaisilla on hyvin usein kiinteää omaisuutta Suomessa, esimerkiksi kesämökki tai he ovat perineet Suomesta omaisuutta esimerkiksi vanhempien kodin, maatilan tai metsätilan. Kiinteästä omaisuudesta perintövero maksetaan sen sijaintimaalle. Koska Suomella on perintöverosopimus vain muutaman maan kanssa, voi perijä joutua tilanteeseen, jossa myös asuinmaa verottaa saatua perintöä. Tällaisissa tapauksissa perijän on itse vaadittava toiseen maahan maksettujen perintöverojen huomioimista asuinmaansa verotuksessa. Perintönä tai testamentilla saadusta Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta on aina maksettava veroa Suomeen, vaikka perinnönjättäjän tai -saajan asuinvaltio olisi ulkomailla.

Perintöveroa on maksettava 20 000 euron tai sitä suuremmasta perintöosuudesta. Perinnönjättäjän puoliso saa tehdä 90 000 euron puolisovähennyksen ja suoraan alenevassa polvessa oleva alle 18-vuotias perillinen 60 000 euron alaikäisyysvähennyksen. 

Suomella on perintö- ja lahjaverotusta koskevat sopimukset vain Pohjoismaiden, Alankomaiden, Yhdysvaltojen, Ranskan ja Sveitsin kanssa.

Lisätietoa Verohallinnon sivuilla.

Vuonna 2015 voimaan tulleessa Euroopan unionin perintöasetuksessa säädetään siitä minkä maan lakia perintöasiaan sovelletaan. Perittävä voi kuitenkin elinaikanaan määrätä testamentilla, että hänen perintöönsä sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän valintaa tehdessään tai kuollessaan on. Eurooppalaisella perintötodistuksella perilliset tai testamentin saajat voivat todistaa asemansa ja valtuutensa toisessa EU:n jäsenmaassa. Eurooppalaista perintötodistusta voi hakea perittävän kuoleman jälkeen siinä valtiossa, jolla on toimivalta perintöä koskevassa asiassa. Todistus on maksullinen ja sen käyttö on vapaaehtoista. Lisätietoa DVV:n sivuilla

Testamentti ja hautaus

Ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen kannattaa tehdä testamentti etenkin silloin kun omaisuutta on sekä Suomessa että asuinmaassa. Ulkosuomalaisen testamentti on hyvä olla sisällöltään sekä Suomen että asuinmaan oikeusjärjestysten mukainen ja muodoltaan kelvollinen molempien maiden tuomioistuimissa. Testamentin laadinnassa kannattaa käyttää juristia, joka on perehtynyt sekä Suomen että asuinmaan lainsäädäntöön.

Testamentin tekemisestä löydät lisätietoa viranomaisten ylläpitämästä suomi.fi -sivuilta.

Testamentin lisäksi on hyvä laatia edunvalvontavaltuutus, joka takaa sen, että asioitasi hoitaa sinun itse valtuuttamasi henkilö siinä tapauksessa, että sairastut tai olet muutoin kykenemätön hoitamaan omia asioitasi. Edunvalvontavaltuutus voi olla yleispätevä kaikkien asioittesi hoitamiseen, mutta se voidaan myös rajata koskemaan vain tiettyjä toimenpiteitä. Edunvalvojaksi voi pyytää jonkun läheisistään tai sen voi antaa asianajotoimiston tehtäväksi. Oma edunvalvontavaltuutusvaltakirja kannattaa tehdä oman, yksilöllisen tilanteen pohjalta ja sen sisältö kannattaa käydä läpi asianajajan kanssa.

Lisätietoja:

suomalaisesta edunvalvontavaltakirjasta DVV:n sivuilla.

ruotsalaisesta edunvalvontavaltakirjasta (Framtidsfullmakt) Skatteverketin sivulla.

Iso-Britannian edunvalvontavaltakirjoista

(Lasting power of attorney for financial decisions and lasting power of attorney for health and care decisions): www.gov.uk

Saksan edunvalvontavaltakirjoista (Vorsorgevollmacht, Patientenverfügung, Betreuungsverfügung): www.vorsorgeregister.de

Suomeen hautaamisen joko arkkuhautauksena tai tuhkauurnassa voi järjestää jo elinaikanaan. Helpoin tapa on antaa kaikki hautausjärjestelyt hautaustoimiston huolehdittaviksi. Omista hautajaisjärjestelyistään voi tehdä ennakkosopimuksen hautaustoimiston kanssa ja samalla järjestää hautauksen maksamisen jo etukäteen joko hautausvakuutuksella tai tähän tarkoitukseen osoitetulla talletustilillä. Hautausvakuutus on hyvä vaihtoehto niissä maissa, joissa sellainen on tarjolla, koska arkun kuljetus Suomeen on kallista. Hautaustoimisto huolehtii sekä arkkukotiutuksen Suomeen että siihen vaadittavat asiakirjat, jotka yleensä sisältävät ainakin ruumiinkuljetusluvan, kuolintodistuksen, kopion vainajan passista ja tarvittaessa balsamointitodistuksen. 

Hautausmaat ovat Suomessa seurakuntien ylläpitämiä ja hautapaikan hinta vaihtelee seurakunnittain. Hautapaikan ehtona ei ole minkään kirkkokunnan jäsenyys, mutta ulkopaikkakuntalaisilta peritään hautapaikasta huomattavasti suurempi korvaus kuin oman kunnan asukkailta. Seurakuntayhtymien arkkuhautapaikoista perimät maksut ulkopaikkakuntalaisilta vaihtelevat suuresti noin 400 eurosta jopa yli 1000 euroon. Yleensä hautapaikkaan ostetaan hallinta 25 vuodeksi. Haudanhoitosopimuksen voi ostaa määrävuosiksi, jolloin seurakunta huolehtii haudan kukista ja joulukynttilästä. Seurakuntien yhteystiedot löytyvät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilta.

Hautaustoimisto voi lähettää tuhkauurnan suoraan Suomeen arvopostina postitse tai lentorahtina suomalaiselle hautaustoimistolle. Joistakin maista tuhkauurnan omainen voi kuljettaa Suomeen käsimatkatavarana. Uurnan mukana on oltava kuolintodistus ja todistus tuhkauksesta. Hautausluvan Suomessa saa Aluehallintovirastosta,

lisätietoa www.avi.fi.

Suomen lain mukaan vainajan tuhka on haudattava tai siroteltava pysyvästi yhteen paikkaan vuoden sisällä tuhkauksesta. Suomessa tuhka voidaan joko haudata uurnassa tai sijoittaa uurnalehtoon tai uurnaholviin. Jos vainajan tuhka halutaan sirotella, on se tehtävä sitä varten varatulla alueella hautausmaalla. Hautausmaalle sijoittamisen vaihtoehtona tuhka voidaan sirotella vesistöön tai maan pinnalle. Tuhka voidaan myös haudata joko ilman uurnaa tai uurnassa tai muussa kääreessä maahan, jolloin siihen edellytetään maanomistajan tai -haltijan suostumusta. Tuhkaa ei voi jakaa osiin ja sijoittaa eri paikkoihin. Lisätietoja hautausjärjestelyistä ja hautaussuunnitelmalomake: www.hautaustoimistojenliitto.fi.